Innostus: Kari Elkelä kokosi näyttelyn kioskikirjojen maalauskansista

Kaunottaria ja pyssymiehiä Sahalahden Makasiinissa

Tänään Sahalahden Makasiinissa avautuva Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttely esittelee komeita maalauskansia 1900-luvun puolivälin kioskijulkaisuista. Sahalahtelaissyntyinen Kari Elkelä on koonnut näyttelyyn yli 300 kirjaa ja lehteä. Noin 400 kansikuvaa pyörii kuvakehinä tietokoneiden näytöillä.

Näyttelyt alkavat olla ainoita paikkoja, joissa ylipäätään voi törmätä tuon ajan maalauskansiseen kioskikirjallisuuteen. Kari Elkeläkin sai kerättyä Makasiiniin tuodun kirjakokoelman jo parikymmentä vuotta sitten.

– Divareissa sanotaan, ettei kyseisiä kirjoja enää edes tarjota niille. Kirpputoreilla niitä voi joskus ryöpsähtää

esiin.

Näyttelyn teemaa täydentävät hienosti muutamat ajan ja teeman henkeen istuvat puvut ja asusteet, joita Elkelä on sijoitellut Makasiinin seinille. Tietokoneetkin on somistettu. Niiden näppäimistöt peittyvät hauskasti ja kekseliäästi kuohkeina levittäytyvien puolihameiden alle.

 

Varasto kanalassa

Kari Elkelä säilyttää näyttelyaineistoaan ja muita keräilyaarteitaan tyhjilleen jääneessä kanalarakennuksessa, joka seisoo hänen entisen kotitalonsa pihapiirissä Pakkalassa. Kirjoja on valtavasti, useita kymmeniä hyllymetrejä, niin paljon, ettei keräilijä itsekään tarkalleen tiedä, mistä mikin teos löytyy.

Makasiinin näyttelyn kokoamista helpotti se, että Elkelä oli muutama vuosi sitten ideoinut maalauskansista 15 erillistä kokonaisuutta Kirjamakasiiniin näyteikkunalle Helsinkiin. Pienen kirjaston kokoinen kirja- ja lehtivarasto täydentyy koko ajan, kun keräilijä tekee löytöjä netistä, divareista ja kirpputoreilta tai raivaa tilaa kodissaan Vantaalla.

– Vaimo sanoo, että kirjoja on meillä liikaa. En ole koskaan tullut laskeneeksi, paljonko niitä oikeasti on ja paljonko niihin on kulunut rahaa. Kirjojen lisäksi teen mielelläni vaihtokauppaa myös vanhoista lehdistä ja sarjakuvista, mies selittää.

 

Vain kannet kiinnostavat

Kari Elkelä ei niinkään yritä hankkia kokoelmiinsa erityisiä helmiä, kalliita harvinaisuuksia, vaan etsii sellaista, mikä häntä itseään eniten kiinnostaa. Makasiinissa esillä olevat maalauskantiset rakkauslukemistot, dekkaripokkarit ja villin lännen tarinat viehättävät, mutta vain ulkokuoren vuoksi.

– En lue niitä, vain kannet kiinnostavat, keräilijä tarkentaa.

Kari Elkelä säilyttää keräilyaarteitaan vanhassa kanalassa Pakkalassa.

Sarjakuvat ovat koukuttaneet häntä jo poikavuosista lähtien. Sen innostuksen hedelmänä koottuna on kaikki Suomessa ilmestyneet Pecos Billit, lähes 200 lehteä vuodesta 1953 alkaen. Taika Jim ja Mustanaamio vetoavat myös, samoin kuin 1950-luvun amerikkalaiset scifi- ja kauhusarjakuvat.

Mitä missä milloin -kirjasarja täydentyy yhdellä joka vuosi. Siitä on koossa kaikki julkaisut lähtien vuodesta 1951, joka on samalla Kari Elkelän syntymävuosi.

Kuvataiteessa Elkelää sytyttää Venäjän vallankumouksen aikana maalattu avantgardetaide ja saman ajan agitaatiotaide posliiniin maalattuna.

– Replikoita saa satasella. Alkuperäiset maksavat kymmeniä tuhansia euroja, hän havainnollistaa posliinilautasten hintoja.

 

Työura Itellassa

Kari Elkelän työura Itellassa on jatkunut jo 35 vuotta ja päättyy ehkä ensi vuonna, jolloin on aikaisintaan mahdollista jäädä eläkkeelle. Miehen käyntikortissa lukee tutkimuspäällikkö, Business Insight.

– Olen kattavasti tutkinut, mitä Itella tekee, kuten esimerkiksi verkkokauppaa ja sähköistä laskutusta. Ja sitäkin, miten postin pitäisi muuttua, kun yhteiskunta ympärillä muuttuu.

– Teemme myös pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimusta, minkä vuoksi työtoverit vertaavat meitä sääennustajiin.

Työmatkoilla, aikataulujen niin salliessa, tutkija koluaa lähistöllä olevat kirpputorit ja divarit. Vantaan ja Pakkalan väliä ajettaessa on helppo poiketa Riihimäelle ja Hyvinkäälle, joskus lisäkilometrejä tuo koukkaus Lahteen.

 

Tohtoriksi viime kesänä

Kari Elkelän opintie kulki Vilpeilän koulusta oppikoulun ja lukion kautta Tampereen yliopistoon, jossa pääaineena oli kansantaloustiede. Viime kesänä hän, omien sanojensa mukaan vanhalla iällä, väitteli tohtoriksi Aalto-yliopistosta.

Väitöskirjassa selvitettiin, mistä tarjolla olevista markkinointiviestintäkanavista kuluttajat pitävät eniten, mitkä tekijät vaikuttavat kanavien mieluisuuteen ja miten preferenssit ovat viime vuosina muuttuneet.

– Ihmiset haluavat kokea, että markkinointi on heidän omassa hallinnassaan. Toiseksi he pitävät tärkeänä mahdollisuutta viestin ohittamiseen, jos markkinointi ei kiinnosta. Vielä markkinoinnin tulisi olla ärsyttämätöntä, ettei se keskeytä muuta tekemistä, filosofian tohtori Kari Elkelä listaa tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia.

Pitkäaikaisen haaveen toteuttanut väitöskirja oli työn alla kaikkiaan kahdeksan vuotta.

Tutkittavaa riittää tulevilla eläkepäivilläkin. Kari Elkelä on viritellyt uudelleen henkiin sukututkimusta, haastatellut suvun vanhimpia jäseniä ja skannannut vanhoja valokuvia.

 

Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttely Sahalahden Makasiinissa 10.–21.7. Makasiini avoinna ke–pe klo 14–18, la–su klo 10–14.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?