Kirkastussunnuntaina kokoonnuttiin Luopioisten kotiseutumuseoon Mikkelinmäelle viettämään perinteistä kotiseutujuhlaa jo noin viidettäkymmenettä kertaa.
Kukkia-seuran järjestämässä tapahtumassa oli tänä vuonna aiheena tiedottaminen, jota käsiteltiin myös Kukkia-seuran näytelmäryhmän esityksessä Kirkas, kirkkaampi, kirkkain. Näytelmän nimi viittaa tietenkin kirkasvetiseen Kukkiajärveen.
Aikanaan kirkastussunnuntai kirkastusmarkkinoineen oli tärkeä tilaisuus tiedottamisen kannalta. Markkinoilla kuultiin paikkakunnan uutiset sekä juorut.
Marjatta Koskenvesan käsikirjoittamassa pienoisnäytelmässä kuvitteellinen Sydän-Hämeen Lehden toimittaja oli tuonut mattopyykkipaikalle nauhurin, jolle oli tarkoitus taltioida tavanomaista keskustelua mattopyykiltä. Kaikenlaisia juttuja pyykkituvilta ja -paikoilta kuultiinkin, kunnes paikalle saapui Tellervo Järvisen roolihahmo Hilma mattoineen. Silloin alkoi varsinainen tarinointi.
Hilma oli saanut vanhainkodilta luvan tulla mattopyykille, tällä kertaa ei tarvinnut kuulemma karata ja liikkua konttaamalla tai karhukävelyä. Olipa vanhainkotia joskus varoiteltukin lähellä liikkuvasta karhusta, kun oli jälkiä nähty vanhainkodin ikkunoiden alla. Hilman jälkiähän ne olivat.
Rahaakin saa nurkanpielestä
Hilma kertoili nykyajan kummallisuuksista ja reissuistaan, kuten siitä kuinka nurkanpielestä saa rahaa. Toki Hilma kehotti muitakin siitä seinästä ottamaan, eiväthän ne ainakaan hänen rahojaan olleet, kun ei hän niitä sinne seinään ollut laittanutkaan.
Oli Hilma erinäisiinkin tilainteisiin joutunut, nyt kun oli vapaa liikkumaan, kun oli saanut kaikki lapsensa vanhainkotiin. Hilman tarinointi ja huumori upposivat yleisöön ja lopulta sai Hilmakin mattonsa puhtaiksi ja oli valmis palaamaan vanhainkotiin.
Näytelmän jälkeen Kukkia-seuran varapuheenjohtaja Erkki Toivari toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Juhlapäivän ohjelmaan kuului myös yhteislaulua, Tero Ahlqvistin pitämä juhlapuhe, jossa pohdittiin muun muassa entisen Luopioisten kirkonkylän asemaa yhtenä Pälkäneen kylistä sekä Johanna Järvisen laulua.
Juhlaväki sai myös arvailla kahvinpapujen määrää rommipullossa perinteisessä, leikkimielisessä Mikkelinmäen kesäkilpailussa.
Tero Ahlqvist kritisoi kunnan markkinointia
– Mihin kuntaan Luopioinen nykyisin kuuluu, kotiseutujuhlassa puhunut kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Tero Ahlqvist tenttasi juhlakansaa.
Valtaosa tiesi, että Luopioisista tuli kuntaliitoksen myötä osa Pälkänettä. Suuri osa tiesi myös, että Luopioisten kunnanjohtaja Rauno Haapasesta tuli kehittämispäällikkö. Viran piti olla määräaikainen, koska Haapanen jäi vuoden 2011 lopussa eläkkeelle. Mutta nyt kunnalla onkin johtoryhmän jäsenenä vakituinen kehittämispäällikkö. Tätä ei kukaan kotiseutujuhlan osanottaja tiennyt.
– Olisiko tällainen tieto oleellista kuntalaisille, kun aletaan jälleen tasapainottaa taloutta ja keskustella opettajien ja avustajien irtisanomisista ja koulujen lakkauttamisista, Ahlqvist kysyi.
Kotiseutujuhlan teemana oli tiedotus. Ahlqvistin mielestä tiedotukseen liittyy kaksisuuntaisuus.
– Jos ei kysytä, ei mitään vastatakaan. Ja jos tiedotus ei saa vastakaikua, se yleensä tyrehtyy.
Perussuomalaisten kunnanvaltuutettu ei antanut kovin mairittelevaa kuvaa kunnan tiedottamisesta ja markkinoinnista.
– Kuinka moni Sappeen tai Kirkastusjuhlien kävijä tietää käyneensä Pälkäneellä, Ahlqvist kysyi.
Juhlapuhuja huomautti, ettei Rajalanniemen tontteja löydy google-haulla, jos ei käytä tarkkoja hakusanoja.
– ’Rantatontit Pirkanmaa’ tai ’Tampereen seutu’ tai ’Hämeenlinnan seutu’ ei anna yhtään tulosta. Kahdesti asia on ollut esillä kunnanhallituksessa, silti etuovi.com ja jokakoti.fi ei anna yhtään osumaa omarantaiselle omakotitontille Pälkäneeltä. Jopa myyntitoimeksiannon saaneen kiinteistönvälittäjän sivuilla kerrotaan, että ’kunnallistekniikka on rakenteilla, ottakaa tukevat kengät ja kartta mukaan kun tutustutte alueeseen’.
Ahlqvist muistutti, että tämän vuoden alijäämäisessä talousarviossa on laskettu tonttimyynnistä kertyvän 700 000 euroa.
