Metsäkeskuksen metsäneuvojat ovat käyneet tämän vuoden aikana läpi Pälkäneen ja Kangasalan metsiä, jotka viime vuonna keilattiin laserilla ja kuvattiin lentokoneesta.
– Maastossa saapastellaan läpi uudistusaloja, pieniä taimikoita ja muita sellaisia alueita, joiden puulajeja ei pystytä laserkeilauksen avulla tulkitsemaan, metsätietopäällikkö Antti Peltonen Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
Noin kahden kilometrin korkeudelta tehtävän laserkeilauksen ja viiden kilometrin korkeudelta otettavien ilmakuvien avulla saadaan entistä tarkempaa tietoa puuston määrästä ja metsätyypistä.
– Tieto auttaa siinä, että metsissä tehdään oikeita hoitotoimenpiteitä oikeaan aikaan, Peltonen sanoo.
Laserkeilaus onnistuu yölläkin
Laserkeilaus ei aiheuta haittaa ihmisille, eläimille tai kasvistolle. Lentoja voidaan tehdä yölläkin, mutta sateella laserkeilaus ei onnistu. Koko maan metsät saadaan kuvattua noin kymmenessä vuodessa. Sen jälkeen alkaa uusi kierros, jolla tietoja päivitetään.
Pirkanmaalla yksityismetsien kaukokartoitus aloitettiin vuonna 2010. Punkalaitumen, Urjalan, Suodenniemen, Parkanon, Kihniön ja Kurun alueiden osalta työ alkaa olla valmis. Pälkäneen ja Kangasalan osalta tiedot valmistuvat ensi vuonna.
– Vanhaan aikaan tiedot saatiin heti seuraavana vuonna sen jälkeen kun maastotyöt oli tehty. Nyt ensimmäinen vuosi menee lennoissa ja kuvauksissa, toinen vuosi taimikkosyynissä, ja työ valmistuu vasta kolmantena vuonna. Pyrimme siihen, että isojen metsäaineistojen tiedot julkaistaisiin heti kuvauksen jälkeisenä kesänä, ja maastokäyntien avulla mahdollisesti täydentyvä tieto syötettäisiin myöhemmin, Antti Peltonen kertoo.
Laserkeilauksen ansiosta puustotilavuus pystytään selvittämään paljon aiempaa tarkemmin. Laser tuntisi puulajitkin, jos keilaus tehtäisiin matalammalta. Se on kuitenkin sen verran kallista, että tietoja täydennetään kohdennetuilla maastokäynneillä.
Laserkeilauksessa mitataan tarkasti koealat, jotka edustavat laajempaa metsäaluetta. Tietokonesimuloinnissa koealan tiedot voidaan monistaa laajemmille alueille. Apuna käytetään myös aiempaa tietoa metsistä ja hoitotoimenpiteistä.
Ajantasainen metsätieto nettipalvelussa
Laserkeilaus tuottaa kolmiulotteista tietoa metsän ja maaston rakenteesta. Metsäkeskuksen lisäksi tietoa tarvitsee myös maanmittauslaitos.
– Meidän oli tarkoitus tehdä jo nämä keilaukset yhteistyössä, mutta lopulta tarjouskilpailun voittanut hollantilaisyrittäjä ei pystynytkään tuottamaan meitä palvelevaa tietoa. Siksi lennot tehdään vielä kahteen kertaan, metsätietopäällikkö Antti Peltonen kertoo.
Ilmakuvaukset on vaikeampi yhdistää, sillä maanmittarit haluavat ottaa kuvat ennen kuin puiden lehdet puhkeavat, metsän tutkijat puolestaan silloin kun puut ovat lehdessä, ja eri metsätyypit erottaa kuvista.
Metsävaratietojen keruu on Suomen metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Tietoja käytetään Metsäkeskuksen neuvonnassa ja viestinnässä sekä rahoitus- ja tarkastuspalveluissa. Tiedot ovat metsänomistajan suostumuksella muidenkin metsätoimijoiden käytettävissä esimerkiksi tarkempien metsäsuunnitelmien laadintaan sekä hakkuu- ja hoitotöiden suunnitteluun.
Metsänomistaja saa ajantasaiset metsätiedot sähköisestä Metsään.fi-palvelussa, johon kirjaudutaan nettipankkitunnuksilla. Mikäli tilalla on tuore metsäsuunnitelma, sen tiedot löytyvät palvelusta kasvulla ja toimenpiteillä päivitettyinä.
Metsäkeskus ilmoittaa metsänomistajille henkilökohtaisesti, kun tiedot ovat saatavilla palvelussa. Metsänomistajille postitetaan jatkossa myös paperiversio, jossa esitetään kartalla lähivuosien tärkeimmät metsänhoitotarpeet ja hakkuumahdollisuudet.
Viimeisimmät kommentit