Taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöillä nopeutetaan metsän kehittymistä myyntikelpoiseksi ensiharvennuskohteeksi.
Kun taimet on istutettu, taimikon ympäriltä kannattaa polkea heinää. Myös raivausveitsellä tai raivaussahalla tehtävä puunvesakon poisto taimen ympäriltä edistää metsän kasvua.
Taimikoiden ja nuorten metsien hoitotöitä tehtiin viime vuonna Pirkanmaalla yhteensä 14 500 hehtaaria. Tämä on lähellä Pirkanmaan alueellisen metsäohjelman asettamaa tavoitetta.
– Taimikonhoidossa on useimmin kyse raivaussahalla tehtävästä työstä. Puusto on tällöin 3–5 metriä pitkää ja runkoja jätetään puulajista riippuen hehtaarille 1600–2500 kappaletta, kertoo metsäneuvoja Anne Niittylahti Suomen metsäkeskuksesta.
Metsurilta kuluu hehtaarin raivaukseen 9–15 tuntia kohteen tiheydestä ja runkopaksuudesta riippuen. Taimikonhoidon kustannus on keskimäärin 470 euroa hehtaarilta. Omatoiminen metsänomistaja tekee usein tämänkin työvaiheen itse.
Nuoren metsän hoidossa työ tehdään usein koneellisesti. Puusto on yli kymmenmetristä. Työlle on mahdollista saada Kemera-tukea, jos vaatimukset täyttyvät.
Nuoren metsän hoidossa joillakin kohteilla on mahdollista korjata energiapuuta ja saada sitä kautta tuloja peittämään kustannuksia. Kustannukset ovat noin 530 euroa hehtaarilta. Vuonna 2012 Pirkanmaalla hoidettiin nuoria metsiä 3800 hehtaaria. Kuuden vuoden keskiarvo on 5000 hehtaaria.
Juurikäävän torjunta lisääntyy
Juurikäävän torjunnalla estetään tyvilahon eli maannousemasienen leviämistä. Tämä on ongelma etenkin kuusikoissa.
Torjunnassa puiden kannot käsitellään sulan maan aikana tehtävien hakkuiden yhteydessä joko urea- tai harmaaorakasliuoksella.
Pirkanmaalla juurikääpää torjuttiin viime vuonna 6925 hehtaarilla. Määrä on ollut kovassa kasvussa. Esimerkiksi vuonna 2004 torjuntaa tehtiin vain 3400 hehtaarilla. Tavoitteeksi alueellinen metsäohjelma asettaa 8000 hehtaaria.
Kasvun parantamiseksi tehtävä metsän lannoitus on myös nostanut suosiotaan, mutta vielä ollaan kaukana alueellisen metsäohjelman tavoitteesta. Tavoite on 3000 hehtaaria vuodessa, mutta vuonna 2012 lannoitettiin noin 1100 hehtaaria.
– Lannoitusmäärät ovat kuitenkin selkeästi suuremmat kuin vuosituhannen alussa. Lannoitus on kannattavaa suorittaa niin sanotussa 03-kehitysluokassa, kun tukkipuu on järeytymässä päätehakkuukypsäksi, Niittylahti selventää.
Metsäojitus keskittyy lähes kokonaan kunnostusojitukseen eli vanhat ojat perataan tai suolle tehdään täydennysojia. Tämä parantaa ojien kuivatustehoa ja puuston kasvua. Vuonna 2012 Pirkanmaalla kunnostusojitettiin noin tuhat hehtaaria, joka jää puoleen metsäohjelman tavoitteesta.
Metsätiet keskeinen osa metsätaloutta
Metsätiet ovat keskeinen osa metsätaloutta. Kattava ja hyväkuntoinen tiestö mahdollistaa puuvarojen tehokkaan hyödyntämisen. Suomen kattava metsätiestö on myös edistänyt metsäteollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi metsätieverkko pienentää metsänhoitokustannuksia.
Tällä hetkellä tehdään enemmän perusparannuksia kuin uusia metsäteitä. Perusparannuksessa vanha metsätie korjataan niin, että sen kunto vastaa nykypäivän puutavaran kuljetuskaluston tarpeita. Keskeistä on, että tien kuivatus, kantavuus ja muoto ovat kunnossa.
Metsäteiden perusparannukset ovat tärkeitä ja melko usein toistuvia töitä, koska raskas liikenne kuluttaa rakenteita nopeasti.
Viime vuonna Pirkanmaalla perusparannettiin metsäteitä 161 kilometrin matkalta. Uusia teitä rakennettiin 34 kilometriä.
Luvut perustuvat Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeen koosteesta, joka on samalla osa Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Tommi Kivimäen lopputyötä. Suomen metsäkeskuksen hallinnoimassa ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa selvitetään metsäsektorin merkitystä Pirkanmaan aluetalouteen.
