Vihan kaunis maa on sarja monia tunteita ja ajatuksia herättäviä tansseja

Tanssia yli maisemien

– Miltä tuntuu, kun yli 20 000 sotilasta kulkee kylän halki? Kun taistelet elämästä ja kuolemasta? Palaat kotiin vain huomataksesi, että kaikki on hävitetty?

Koreografi Jaakko Simola tanssii yli Pälkäneen kulttuurimaisemien, pysähtyy välillä virittämään mukana kulkevan yleisön mielikuvitusta kysymyksillä ja jatkaa sitten porukan johdatusta kohti Syrjänharjua. Muusikko Leena Paukkunen syventää esitystä soittaen ja laulaen.

Mukana kulkijoita kannustetaan hiljaisuuteen, ympäristön tarkkaan havainnointiin ja menneisyyteen eläytymiseen. Hiirenvirnaa kasvavat pensaikot, sammal- ja käenkaalipeitteinen metsä, pellonpientareen kannusruohot ja harakankellot tulevat lähelle.  Lintujen äkittäiset huudot ja heinäsirkkojen siritys ryydittävät tunnelmaa, pakottavat kokemaan tutun maiseman kaikilla aisteilla.

 

Toisen nahkoihin

Lokakuussa 1713 Pälkäneen Kostianvirralla käytiin suuren Pohjan sodan yksi ratkaisutaistelu, jossa Venäjän armeija löi Ruotsin joukot. Pian tämän jälkeen Suomessa alkoi miehitys, niin kutsuttu isonvihan aika.

Pälkäneläissyntyinen koreografi Jaakko Simola loi aiheesta sarjan tansseja, joita hän esittää yhdessä muusikko Leena Paukkusen kanssa niillä paikoilla, jotka liittyvät historialliseen taisteluun.

Vihan kaunis maa -niminen tanssisarja on tunnelmaltaan ja emotionaalisilta vaikutuksiltaan moninainen. Alussa, Kostianvirran rannalla, tanssijan elekieli ruumiillistaa vahvasti aggressiivisia, vihaan ja katkeruuteenkin viittaavia tuntemuksia. Syrjänharjuntien pysähtymispisteissä tunnelma on leppoisampi, tanssijan liikkeet rytmikkäämmät ja nopeatempoisemmat.

Läpi teoksen yleisöä pyydetään asettumaan 1700-luvulla eläneiden asemaan.

– 1700-luvulla eräs kapteeni sai tehtäväkseen haudata vihollisen puolelle satoja kaatuneita. Miltä se mahtoi hänestä tuntua? Mitä ottaisit mukaasi, jos sinun pitäisi lähteä sotaan? Minne pakenisit vihollista?

Mallasvedentiellä pellon varressa 1700-luvun mieheksi tekeytynyt Simola on hetken aikaa oma itsensä. Hän kertoo ihmisen luista, joihin törmäsi ollessaan töissä museossa 1990-luvulla.

– Seisoin museon säilytystilassa ja katsoin luita. Arvasin, että ne liittyivät Kostianvirran taisteluun. Sain tehtäväkseni olla hautaamassa näitä luita. Se oli yksi elämäni tunteita herättävimmistä hetkistä.

 

Vihan kaunis maa -tanssiesitykset lauantaina 24.8 kello 18 ja sunnuntaina 25.8 kello 14. Esitys ja keskustelu Nuijantalolla sunnuntaina 29.9 kello 15. Esitystä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Luopioisten Säästöpankkisäätiö ja Pälkäneen kunta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mikä esitys?

- Vihan kaunis maa on jatkoa Jaakko Simolan aikaisemmille teoksille, joissa hän on käsitellyt tilaa, paikkaa ja maisemaa eri tavoin, usein kulttuurihistoriallisesta tai ympäristön aistimellisen kokemisen näkökulmasta. Simola suoritti tanssitaiteen maisteritutkinnon vuonna 2007 Teatterikorkeakoulussa ja valmistui filosofian maisteriksi keväällä 2013 Helsingin yliopistosta pääaineenaan kansatiede. Uudessa työssä on nähtävillä myös Simolan maailmankuva: ekologisesti ja esteettisesti kestävien elämäntapojen etsintä ja elämänkunnioitus sekä historiallisen jatkuvuuden tunne.

- Leena Paakkunainen vastaa teoksen äänimaisemasta. Nokkahuilisti ja laulaja valmistui vuonna 2004 Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiasta vanhan musiikin linjalta musiikkipedagogiksi ja 2012 Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Teoksen musiikissa kohtaavat historia ja nykypäivä, kansanlaulut ja improvisointi. improvisoimalla muusikko reagoi tanssijan liikkeeseen ja synnyttää vuoropuhelua tanssijan ja häntä ympäröivän maiseman kanssa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?