Suurin piirtein samat yhtyeet esiintyvät kaikilla festivaaveilla. Kesän suuret soittojuhlat eivät erotu toisistaan ohjelmallaan, vaan tunnelmallaan ja miljööllään.
Työväen Musiikkitapahtumaa vietetään Valkeakoskella poikkeuksellisessa idyllissä. Rokki soi kosken rannalla. Esiintymislavan takana kohoavat juhlavalaistut UPM:n Tervasaaren tehtaan piiput ja toista laitaa reunustavat Myllysaaren historialliset rakennukset.
Karkeloa on vietetty nykysijoillaan muutama vuosi.
– Se on niitä harvoja hyviä asioita, joita Valkeakosken sellutehtaan lopetuksesta seurasi. Juhla-alue on sellulinjan entistä purukenttää, Ari Reinikainen sanoo.
UPM:n Tervasaaren tehtaan pitkäaikainen pääluottamusmies on ollut jo vuosikymmenet naimisissa Työväen Musiikkitapahtuman kanssa.
– Äijä katoaa aina heinä–elokuun taitteessa koskiin pariksi viikoksi. Ennen hankin jopa tilapäismajoituksen juhlien ajaksi, mutta nykyisin yritän ajella joka ilta Harhalaan. Juhlien aikaan kotiin ehtii aamuyöllä huilimaan muutamaksi tunniksi.
Juhlat menevät ohi
Ari Reinikainen viettää Musiikkitapahtumaa keltaisessa liivissä.
– Varsinaiset juhlat menevät minulta ohi. Joitain hyviä biisejä saattaa etäisyydestä erottaa samalla kun katselee maisemaa ja tehdasta juhlavaloissaan.
Reinikainen voisi rymytä juhlaviikonlopun VIP-tilaisuuksissa ja kokkareilla.
– Kyllä minulle edelleen lähettävät kohteliaisuudesta kutsukortit, mutta olen aina sanonut, että kuka teidän penkkinne siirtää, jos minä istun VIP-tiloissa kaljaa ryyppäämässä.
Reinikainen kuuluu 50–60 hengen talkooporukkaan, jonka painaa täyttä päivää jo pari viikkoa ennen juhlia. Purku-urakka jatkuu monta päivää juhlien jälkeen.
– Perinteiseen tapaan talkoointo on kovempi siinä vaiheessa kun juhlia rakennetaan. Nyt puramme ydinporukan kanssa juhlatelttoja ja tilapäismajoituksia.
Juhlien aikaan talkooväki hoitaa ennalta suunniteltuja sekä yllättäen eteen tulevia tilanteita.
– Me koetetaan olla mahdollisimman näkymättömiä. Se vaatii kuitenkin jonkinlaisen työpanoksen, kun sadoille ihmisille raahataan telttaan penkit 45 minuutissa ja esityksen jälkeen kaikki taas katoaa paikalta.
Linkki tehtaalle
Valkeakosken Musiikkijuhlien täyspäiväisten työntekijöiden vastuulla on ohjelma ja hallinto. Toimiston väki vastaa taiteellisesta puolesta. Kun tarvitaan tekeviä käsiä, soitetaan Käköselle tai ”Artturille”.
– Me vastataan Hannu Käkösen kanssa teknisestä toteutuksesta. Vuosien varrella on kertynyt kokemusta siitä, mikä on järkevää ja mikä kestää. Juhlien aikaan voi sataa ja tuulla, joten kovin heppoisia leijoja ei kannata tehtaan pihalle rakentaa, Ari Reinikainen sanoo.
Miehen rooli korostui entisestään, kun juhlat muuttivat torilta tehtaan pihalle. Entinen pääluottamusmies toimii linkkinä juhlajärjestäjien ja tehtaan välillä.
– Tunnen tehtaan väen ja toimintatavat. Tiedän kehen ottaa yhteyttä, jos kesken juhlien tarvitaan esimerkiksi sähköön tai veteen liittyvää apua. Meidän ei tarvitse ostaa jokaista vanerilevyä, kun voimme lainata erilaista tavaraa tehtaalta muutamaksi päiväksi.
Juhla tehdasalueella
Juhlat järjestetään historiallisessa tehdasmiljöössä vain niin kauan kuin se tehtaalle sopii.
– Festaria vietetään poikkeuksellisessa paikassa: toimivalla, nykyaikaisella paperitehtaalla. Kaikki yritetään hoitaa niin, että häiritsemme tehdasta mahdollisimman vähän.
Ari Reinikainen on toiminut vuosikymmenet tehtaan aidan toisella puolella. Hän tietää, miten tiukkoja turvavaatimuksia siellä noudatetaan. Ilman turvaliivejä, -kenkiä ja kypäröitä ei liiku kukaan.
– Sitten siihen toiselle puolelle parkkeeraa rokkibändin bussi, josta ryntää väkeä kaljatölkit kädessä pelaamaan jalkapalloa. Minusta muusikotkin ovat työssä, ja minun elämänkokemukseen ei mahdu se, että työtä tehdään kännissä.
Reinikainen toivoo, että artistit ja muut juhlien järjestämiseen osallistuvat kunnioittaisivat miljöön erityispiirteitä.
– Tämä on kuitenkin tehdasaluetta, vaikka se on vuokrattu juhlia varten. Minua riepoo se, jos alueelle tullaan kissojen, koirien, potkulaitojen ja mopojen kanssa kuin kaupungin puistoon.
Yleisöllä on lupa irrotella, sillä heitä varten juhlat järjestetään. Tosin kasvava osa juhlijoista viettää viikonloppua kosken rannalla, eikä edes osta pääsylippua. Ilmiö on muilta festareilta tuttu: suuren osan riesasta aiheuttavat ne, jotka eivät edes käy tapahtuma-alueella. Järjestäjät kuitenkin siivoavat sotkut.
– Muutaman hengen seurueet raahaavat rantaan salkkutolkulla viron tuontikaljaa ja rymyävät siinä illan. Aamuyöstä ranta on kuin pommin jäljiltä. Mutta aamuyhdeksään mennessä kaikki on siivottu, Ari Reinikainen kehuu siivousporukkaa.
Ympärivuotiset talkoot
Työväen Musiikkitapahtuman teknisestä toteutuksesta vastaava talkooporukka toimii nykyisin ympäri vuoden.
– Kun tiedetään toimiva organisaatio, niin sitä pyydetään herkästi apuun monenlaisissa tapahtumissa.
Porukka vuokraa telttoja, pöytiä, tuoleja ja käy pystyttämässä esiintymislavoja juhlille.
Moni kyselee Reinikaiselta ja muilta työmyyriltä, kauanko he jaksavat painaa talkoissa. Hän myöntää 30 000 – 40 000 kävijän tapahtuma olevan nykyisen toimintamallin rajoilla.
– Juhlien aikaan mennään lähes yötä päivää, ja aina tulee tiukkoja paikkoja ja jotain sanomistakin. Mutta myös kiitosta: vessoja on riittävästi, järjestelyt toimivat ja paikat ovat siistit.
Viikonloppuna vietetyn Musiikkitapahtuman tähtiä olivat muun muassa Von Hertzen Brothers, Neljä Ruusua ja Ismo Alanko. Juhlat eivät keränneet aivan edellisvuoden tapaan kävijöitä.
