Pirkanmaalla suojellaan erityisesti lehtoja

Metsien monimuotoisuutta pyritään ylläpitämään monin tavoin. Metsiä suojellaan valtion hallinnoimien kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden kautta sekä muilla tavoin suojeltujen tai rajoitetussa käytössä olevien metsien avulla.

Pirkanmaalaiselle metsänomistajalle hyvä ja taloudellisesti kannattava tapa suojella metsiään on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma (Metso), joka pyrkii estämään metsäisten luontotyyppien ja lajien taantumista sekä kehittämään metsäluonnon monimuotoisuutta.

Purot välittömine lähiympäristöineen ovat yksi metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Kuva: Metsäkeskuksen kuva-arkisto.

Pirkanmaalla metsiä suojellaan Metson kautta 300–450 hehtaaria vuosittain. Se on metsäomistajille vapaaehtoinen eli omistaja voi halutessaan tarjota kohdetta ohjelmaan. Pirkanmaalla pyritään parantamaan erityisesti lehtojen ja runsaslahopuustoisten kangasmetsien suojelua.

– Pirkanmaan metsäpinta-alasta 2,6 prosenttia eli 32 000 hehtaaria on suojeltua tai rajoitetussa käytössä. Suojelualueita on 26 000 hehtaaria. Metsälain suojaamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on suojeltuna 6 000 hehtaaria, painottuen purojen ja norojen sekä vähäpuustoisten soiden suojeluun, kertoo Tommi Kivimäki opinnäytetyönsä pohjalta.

Talousmetsien luonnonhoidossa pyritään säilyttämään elinvoimaisina metsälaissa mainitut erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonsuojelulain mukaiset metsäiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt. Lisäksi suojavyöhykkeistä huolehtiminen, lahopuun määrän lisääminen ja säästöpuiden jättäminen ovat olennainen osa talousmetsien luonnonhoitoa.

 

Metsien monet käyttömuodot

Metsien merkitys on muuttunut oleellisesti viime vuosikymmenistä. Metsänomistajakunnan pirstoutuminen ja laajentuminen on johtanut metsänomistamisen tavoitteiden vaihteluun.

Metsiä käytetään puuntuotannon ja suojelun lisäksi hyöty- ja virkistyskäyttöön. Metsät ovat myös tärkeä osa puhtaan veden tuotannossa sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

Metlan tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu metsässä jollakin tavalla ja kolme viidestä käy marjassa. Keskimäärin suomalainen ulkoilee luonnossa 170 kertaa vuodessa, etenkin kaupunki- ja lähimetsissä. Sekä kotitaloudet että paikalliset yritykset voivat hankkia luotomatkailusta ja marjastuksesta myös tuloa.

Metsästys on Pirkanmaalla merkittävä luonnonkäyttömuoto. Vuosittain riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on noin 12 000. Hirvieläinten metsästykseen osallistui vuonna 2010 noin 4700 metsästäjää ja hirviä kaadettiin noin 2300. Hirvenlihaa saatiin vuoden 2010 jahdissa noin 250 000 kilogrammaa ja saaliin arvo euroissa lähenteli 1,5 miljoonaa euroa.

Suomesta löytyy 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, tärkeimpinä lakka, mustikka ja puolukka. Sieniä Suomessa on 200 lajia ja kauppayrttejä 30 lajia. Vuosittaisesta sadosta kerätään talteen vain noin 5–10 prosenttia.

 

Lukuja metsien suojelusta

Metsissä elää 36 % Suomen uhanalaisista lajeista

Uhanalaisista metsälajeista noin kolmannes vaatii lahopuuta

Pirkanmaan metsäalasta 2,6 % eli 32 000 ha on suojeltua tai rajoitetussa käytössä

Suojelualueita Pirkanmaalla on 26 000 ha

Metsälain suojaamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä 6 000 ha

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?