Puutikkalan kylän tiedetään sijainneen Kukkian kannaksella 1400-luvulta saakka. Koska vesistö varaa lämpöä ja suojelee hallalta, toukotöitä tehdään viikko pari aiemmin kuin lähialueella. Kylää ympäröivät edelleen laajat pellot. Kivikkoharjua pitkin kulkevalla kylän raitilla kadottaa helposti kosketuksen nykymaailmaan, kun kyläkuvaa hallitsevat perinteiset puutalot pihapiireineen ja aitoineen imaisevat menneeseen aikakauteen.
Puutikkala onkin uinuva kylä – talvella. Keväällä seutukunta herää talviunestaan ja satapäinen asukasluku liki nelinkertaistuu kesäasukkaiden suunnatessa mökeilleen. Myös 15 vuotta kylää palvellut AhonSyrjän kauppa laventaa aukioloaikojaan väen lisääntyessä. AhonSyrjä on paitsi tunnelmallinen kyläkauppa, myös tärkeä kyläelämän keskus, josta haetaan niin tarveaineet, tuliaiset kuin tietokin. Aktiivinen kylätoimija, Puutikkalan VPK ry:n Riitta Kannel kertoo kaupan merkityksestä.
– Kauppa ja kauppias ovat keskeisessä asemassa kylän tunnelmassa, Riitta Kannel toteaa.
Kesällä AhonSyrjän kivinavetan ylisille saadaan näyttelyitä, josta nauttivat niin kesävieraat kuin kyläläisetkin.
Sähköistä tunnelmaa
Toisen kyläyhteisön kivijalan muodostaa Puutikkalan VPK ry taloineen. Kyläyhdistyksen virallinen nimi on Vapaaehtoisyhdistys Puutikkala-Karviala. Alkuperäinen VPK, joka toimi vielä palokunta-aatteen pohjalta, perustettiin vuonna 1902 ja VPK:n talo siirrettiin paikalle vuonna 1906.
Miesmuistin, joka on tunnetusti lyhyt ja hatara, mukaan tanssi- ja muu toiminta hiipui 1960-luvulla. 1970- ja 1980-luvulla metsästysseurat ja Lions Club elvyttivät toimintaa, ja talolla tanssittiin lähes joka lauantai. Pitkän vaisun kauden jälkeen kylätalo nousi uuteen kukoistukseen, kun se peruskorjattiin satavuotisjuhliin. Lauantaina 10.8. ovat vuorossa sähkötanssit uusittujen sähköjen kunniaksi.
– Maaseudun Tulevaisuuden jutusta bongattiin, että Suomen Kotiseutuliitto myöntää avustuksia kylätaloille. Sieltä saimme 5000 euroa sähköjen uusimista varten, talkoomies Timo Koski muistaa.
VPK:n talo näyttää hyväkuntoiselta ja perinteikkäältä paikalta, salin näyttämölläkin komeilee alkuperäinen maalattu järvimaisema. Rakennukseen asennettu yksivaihevirtalaitteisto oli kuitenkin täysin riittämätön nykyajan tarpeisiin. Se huomattiin talkooväelle syksyllä järjestetyissä yhteisissä ruokapidoissa.
– Perunoiden keittämisestä ei tullut mitään. Sähköt paukahtelivat pois, kun jääkaappia ja hellaa yritettiin pitää yhtä aikaa päällä. Jos tähän vielä lisää orkesterin tarvitseman energian, on tilanne mahdoton, Riitta Kannel toteaa.
Kesäasukas, sähköurakoitsija Mauri Talikka pälkäneläisestä Valotakka-yrityksestä ryhtyi keväällä tehtävään, vaikka kotoa ehdoteltiin jo kovasti siirtymistä vapaaherraksi.
– Juhlapaikan turvavalaistuksen täytyy olla kunnossa myös sähkökatkojen aikana, muuten ei hyvää seuraa tarkastuksissa, Talikka tietää.
Toukokuussa vedettiin maakaapeli, ja talkooväki auttoi töissä, jotka urakoitsija sille uskoi. Nyt sähköistys on ajanmukainen ja täyttää myös turvallisuusnormit.
Ranta kutsuu
Talkooporukka on venynyt myös laituritalkoisiin. Uuden laiturin lisäksi porukka uudisti kylärannan pukukopit ja huussin. Kokonaisuudesta puuttuu vielä laituripenkit ja viimeistely, koska kesällä isännille ilmaantuu omiakin kiireitä. Jaakko Anttila huomauttaakin, että kylän jok’ikinen pelto on viljelyssä.
– Kylän väki ja talkooporukka ikääntyy, mutta aktiivisuus ei ainakaan vielä ole vähentynyt, Kannel toteaa ylpeästi talkoolaisistaan.
Paluumuuttajilla ja vapaa-ajanasukkailla on tärkeä rooli kyläelämän ylläpitämisessä. Vakiotalkoolainen Reijo Salminenkin tekee talvella ladut hiihtäjille.
– Kivahan näitä on mukavalla porukalla tehdä, Timo Koski toteaa kyläläisten kesäkeitaan rakentamisesta.
SHL ANU RITVANEN
Lauantaina 10.8. Sähkötanssit Puutikkalan VPK:n talolla klo 20 alkaen. Esiintyjänä tanssiorkesteri Härkätie.
