Vanhan kansan opissa

Jouko Suoniemi aittansa edustalla.

On taas elokuu ja Oksalan rusthollin perinnepäivän aika. Talkooväki saa tällä viikolla puskea töitä tosissaan, jotta Oksalan tilan ympäristö on järjestetty juhlapäivää varten. Niittämistä, raivaamista, opasteiden asettamista, pöytien, penkkien, lammaslaitumien ja myyntikojujen järjestämistä, näyttelytilojen järjestelyä ja ruokahuushollin suunnittelua riittää koko viikoksi.

Perinnepäivää vietetään lauantaina 10.8., Laurin päivänä, kello 10–17 Oksalan tilalla Pälkäneen Kukkolassa.  Päivän teemakin on Laurin päivä, joka on suomalaisessa kansanperinteessä yksi kesän tärkeimmistä päivistä. Laurin päivää pidettiin kesän ja syksyn taitekohtana, jolloin piti tehdä sekä tositoimia että taikoja sadon korjaamisen ja uuden sadon kylvämisen onnistumiseksi.

”Laurin yönä lähtevät ensimmäiset muuttolinnut”, sanottiin ennen, ja Laurin päivään liittyy lukemattomia muitakin sanontoja ja uskomuksia.

Laurin esikuvana oli Rooman kirkon diakoni, joka poltettiin elävältä rautalankaverkolla keisari Valerianuksen vainoissa elokuun 10. päivänä vuonna 258. Marttyyrikuolemansa jälkeen hänestä tuli Pyhä Laurentius, yksi keskiajan merkittävimmistä pyhimyksistä, kirjojen ja kirjastojen suojeluspyhimys.

 

Lauri-isännän muistoksi

– Minä muistan lapsuudestani, kun aina sanottiin, että Laurista lata maahan. Ihmettelin, mitä se merkitsi, mutta syyskylvöähän se tarkoittaa. Kesannoille tarvittiin vain lata; sillä kun ajettiin, niin saatiin pelto kylvökelpoiseksi, muistelee Oksalan vanhempi isäntä Jouko Suoniemi.

Hän kertoo, että perinnepäivää vietetään tänä vuonna myös tilan oman Laurin muistoksi. Lauri-nimisen Oksalan isännän, Lauri Räväsmäen, kuolemasta tulee nimittäin kuluneeksi tasan viisikymmentä vuotta.

Jouko Suoniemi oli nuori vävy talossa siihen aikaan, kun Lauri-isäntä kohtasi äkillisen kuolemansa vain 59-vuotiaana.

– Minä muistan sen päivän hyvin, kun oli juuri menossa uuden kuivurin rakentaminen. Se jäi apeltani kesken. Betonivalua oltiin aloittamassa, ja kun tieto isännän kuolemasta tuli, työmiehet tulivat minulta kysymään, että kai tätä nyt kuitenkin jatketaan. Minä sanoin, että eihän sitä kesken sovi heittää, kun on hyvä alku, Jouko Suoniemi kertoo hieman haikeana.

Siitä työstä ja siitä päivästä alkoi hänen tiensä isäntänä. Aluksi tukena oli Laurin veli Ilmari, mutta hänkään ei elänyt pitkään.

– Oksalan isännät on olleet lyhytikäisiä miehiä, vaikka onhan niillä elämäkin ollut kovaa. Ja minä olen jo 83-vuotias, voi sentään… Vanhin ukko minä olen, mitä tällä paikalla on koskaan ollut, Jouko Suoniemi huokaa mutta pilke silmässä.

Hän on tauolla koko aamupäivän kestäneistä puunrunkojen raivaustalkoista. Ei sovi sitä hommaa antaa nuoremmille.

 

Juhlaa ja palkintoja

Nimipäiväkortti on vanhaa perinnettä. Nämä kortit ovat Yrjö Tikan kokoelmista.

Perinnepäivä aloitetaan lipunnostolla ja fanfaarilla päärakennuksen pihamaalla. Avajaispuheen pitää kylien liiketoiminta-asiamies, Sarka-maatalousmuseon entinen johtaja Juha Kuisma, ja perinnepäivän sanan vs. seurakuntapastori Heikki Repo.

Perinnepäivän avauksen yhteydessä jaetaan myös Vuoden Varsta -palkinnot.

Päivään mahtuu kaksi rukiinkylvönäytöstä, aamu- ja iltapäivällä. Rukiinleikkuuseen lähdetään kulkueena kello 12 navettapihalta kohti rantatien peltoa. Kulkue kertoo rukiinleikkuutapahtuman arvosta – se oli entisaikaa oikea juhlahetki, melkein kuin pyhä tapahtuma.

Laurin päivään kuuluu tietysti myös nimipäiväsankarin juhlinta, ja niinpä pakariaitan näyttely kertoo tällä kertaa nimipäiväperinteestä.

Laurin päivän musiikista huolehtivat Laitikkalan tyttöjen kansanmusiikkiyhtye Keeva, Reima ja Ritva Ojala sekä Nuotiopelimannit – ja totta kai myös tukkilaisilla on musiikkiohjelmaa.

Varstan perinteisessä kylänäyttelyssä on vuorossa Myttäälä-Mälkilän näyttely ”Kotikylät kartoilla”.

 

Villan tie kankaaksi

Lampaat ovat aina mieluisia vieraita perinnepäivillä. Tällä kertaa niillä on keskeinen tehtävä näytöksessä.

Yksi perinnepäivän erikoisuuksista on lampaanvillan matka keritsemishetkestä valmiiksi kankaaksi asti. Oksalassa on joukko vierailevia lampaita, joiden keritsemistä yleisö pääsee seuraamaan. Villaa karstataan, kehrätään ja lopulta kudotaan kankaaksi.

Lampaita voi käydä tervehtimässä ranta-alueella, lampurina toimii niiden isäntä Olli Klemola.

Ranta-alueen näytöksiin kuuluvat myös tukkilaisten näytökset sekä shirehevostamma Isadoran esittelyt, ja rannasta löytyy ”perinnetrampoliini” eli peuhupaikka heinäpaaleineen pienimmille perinnepäivän vieraille.

Muissa työnäytöksissä nähdään muun muassa pärekorinpunontaa, sorvausta, sepän töitä, pellavaa, patatervan valmistusta, käsikivillä jauhamista, hevosen kengittämistä ja kaikenlaista muuta vanhanajan työtä – ja kello 16 käynnistyy tuttu ja aina yhtä suosittu traktoriparaati, jonka juontaa Tauno Saario.

 

Perunaa itsepoimintana

Laurin päivä on myös vanhan kansan perunnannostopäivä. Sen kunniaksi Oksalassa on myyntiperunamaa, josta saa itse käydä kaivamassa perunat ”nosta ja osta” -periaatteella. Pitäjänneuvos ja perunanviljelijä Matti Simola opastaa.

Viime vuonna rantatöyräälle valmistunut mäkiuuni on saanut katoksen suojakseen, joten uunin luona on nyt oikea kotoisa kotakeittiö. Ruisleipää paistetaan mäkiuunilla ja pakarissa, ja tuliaistorilta saa ostaa tuoreita kuumia karjalanpiirakoita, mämmiä, hunajaa, hilloja, mehuja ja ruisjauhoja.

Karjalanpiirakoiden leipomisen vaiheita voi seurata Kangasalan Karjalaisten työnäytöksessä.

Navettaravintola tarjoaa hernekeittoa ja uutispuuroa, ja Navettaravintolan ja Varstan kahviloista saa teetä, kahvia ja leivonnaisia. Lisäksi kojuista saa ostaa grillimakkaraa, jäätelöä ja lättyjä.

 

Talkoopäällikkö Vesa Mellavuo on tyytyväinen viime vuonna valmistuneen mäkiuunin saamaan katokseen. Nyt leipojat ja leivät ovat hyvin suojassa sekä auringolta että sateelta.