Maakuntakaava: Käyttökelpoiset kiviainesvarat inventoidaan

Otetaanko maa-aineksia harjusta vai kallioalueilta?

Aitoon Syrjänharjun¬-Konkinharjun keskiosa (42) on tärkeää ykkösluokan pohjavesialuetta. Harjun eteläosa (40) sekä Rautajärven ja Pohjan välillä oleva Vuortenharju (18) soveltuvat pohjaveden hankintaan. Nyt selvitetään, voidaanko Syrjänharjun¬-Konkinharjun pohjoisosaa (41) ja Vehkajärven Harjua (17) hyödyntää vedenhankinnassa vai poistetaanko ne kokonaan pohjavesialuerekisteristä. Punaisella merkityt alueet (muun muassa Syrjänharjun-Isokankaan-Vehoniemenharjun alue) on tutkittu vuosituhannen vaihteessa, eivätkä ne ole mukana tämänkertaisessa tutkimuksessa.

Pirkanmaan harjuilla tehdään syksyn aikana maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joiden avulla täydennetään aikaisempia tietoja harjualueiden geologiasta ja pohjavesiolosuhteista sekä arvioidaan maa-ainesten ottamisen edellytyksiä. Kallioalueilla vastaavat tutkimukset aloitettiin jo kesäkuussa.

Maastotyöt ovat osa hanketta, jonka avulla pyritään sovittamaan yhteen pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon tarpeita Pirkanmaalla. Hankkeen perusteella on tarkoitus osoittaa käyttökelpoiset kiviainesvarat Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040.

Maastotutkimusten avulla pyritään saamaan kokonaiskäsitys maakunnan kiviaineshuollon ja pohjavesien varannoista. Kohteena on yhteensä noin 450 kallioaluetta ja 72 sora- ja hiekkamuodostumaa. Lisäksi tutkitaan, soveltuisiko 25 eri puolilla Pirkanmaata sijaitsevaa kolmosluokan pohjavesialuetta vedenhankintaan. Niiden antoisuudesta, veden laadusta ja maaperästä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa.

Sydän-Hämeessä kolmosluokan pohjavesialueita ovat Aitoon Syrjänharjun­-Konkinharjun pohjoisosa ja Vehkajärven Harju. Mikäli alueet eivät sovellu vedenhankintaan, ne poistetaan pohjavesialuerekisteristä.

Harjualueilla tehdään kairauksia maatutkaluotauksia ja painovoimamittauksia sekä kerätään maanäytteitä. Tutkimuksilla selvitetään muodostumien rakennetta ja maa-aineskoostumusta. Pohjavesiolosuhteita tutkitaan pohjavesiputkilla, joista voidaan mitata pohjaveden pinnantaso, ottaa vesinäytteitä sekä tehdä maaperän vedenantoisuusmäärityksiä. Kairauksista ja pohjavesiputkien asentamisesta on sovittu maanomistajien kanssa.

Pälkäneen ja Kangasalan kallioalueet on pääosin inventoitu vuosituhannen taitteessa (merkitty karttaan sinisellä). Nyt inventoitavat alueet (kartassa punaisella) keskittyvät Sahalahden-Kuhmalahden suunnalle ja Pälkäneen eteläkolkkaan.

Kallioalueilla tutkimukset ovat pääosin silmämääräisiä: geologit kiertävät hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa olevia kallioalueita, joita ei ole ennen hyödynnetty eikä kartoitettu.

– Geologit määrittävät maastokäyntien ja niiden yhteydessä kerättyjen kivinäytteiden perusteella, millaisia kivilajeja milläkin alueella on ja miten ne soveltuisivat louhittavaksi ja rakennuskäyttöön. Maakuntakaavaa laadittaessa pohditaan, osoitetaanko maa-ainesten ottoa edelleen harjuille vai voitaisiinko se ohjata kallioalueille, jotka eivät ole pohjavesialuetta, maakuntainsinööri Satu Appelqvist Pirkanmaan liitosta sanoo.

Pirkanmaan liiton ja Geologian tutkimuskeskuksen tekemiä tutkimuksia rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisäksi rahoitukseen osallistuvat Tampereen kaupunki sekä Pirkkalan, Kangasalan ja Lempäälän kunnat.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?