Maaseudun eläkeläismiehet omistavat Pirkanmaan metsät

Yksityiset metsänomistajat omistavat valtaosan sekä Suomen että Pirkanmaan metsistä. Yhtiöt ja valtio omistavat kumpikin noin kymmenen prosenttia metsätalousmaista.

Pirkanmaan reilut 50 000 yksityistä metsänomistajaa omistavat yhteensä 658 000 hehtaaria metsätalousmaata. Metsätiloja maakunnassa on 25 700. Suurin osa niistä on alle 50 hehtaarin kokoisia. Keskimääräinen metsätilankoko on 26,5 hehtaaria.

Yksityiset omistavat metsää joko yksin tai sukulaisensa kanssa tai ovat osana verotusyhtymissä tai kuolinpesässä.

Pirkanmaan metsätiloista 79 prosenttia on perheomistuksessa. Yksityismetsistä kymmenen prosenttia on yhtymien ja 11 prosenttia perikuntien omistuksessa. Henkilö- ja perheomistuksessa olevalla metsätilalla on keskimäärin 1,7 omistajaa, verotusyhtymällä 3 ja kuolinpesällä 4 omistajaa.

Yleisimmin metsätila saadaan joko perinnöksi tai ostona vanhemmilta. Vain 16 prosenttia metsätiloista hankitaan markkinoilta.

 

Metsänomistajien keski-ikä 61 vuotta

Keskimääräistä pirkanmaalaista metsänomistajaa voisi kuvailla maaseudulla asuvaksi eläkeläismieheksi. Pirkanmaan metsänomistajien keski-ikä on 61 vuotta. Metsänomistajista noin kaksi kolmasosaa on yli 55-vuotiaita ja vain yhdeksän prosenttia alle 45-vuotiaita.

Metsänomistajista 46 prosenttia on eläkeläisiä, 26 prosenttia palkansaajia ja 21 prosenttia maatalousyrittäjiä. Metsät ovat perinteisesti kuuluneet maatilojen yhteyteen, ja yhä 42 prosenttia metsämaan pinta-alasta on maatalousyrittäjien omistuksessa.

– Asuinpaikan mukaan vertailtuna suurin osa, 56 prosenttia, Pirkanmaan metsänomistajista asuu yhä maaseudulla, kertoo opinnäytetyötään työstävä Tommi Kivimäki.

Kaupunkilaismetsänomistajien määrä on kuitenkin kasvussa. Tätä nykyä 26 prosenttia Pirkanmaan metsänomistajista asuu kaupungeissa. Reilu kolmannes metsänomistajista ei asu samalla paikkakunnalla missä heidän metsätilansa sijaitsee.

 

Etämetsänomistaja tarvitsee palveluita

Metsänomistajarakenteen muutos on aiheuttanut tilakoon pirstoutumista ja toisaalta suurtilojen lisääntymistä. Etämetsänomistajuus lisääntyy ja metsänomistajista yhä useampi asuu kaupungeissa.

Etämetsänomistajat arvostavat puunmyyntitulojen ohella metsiensä tarjoamia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Metsien hoidossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös virkistysarvoihin sekä suojelunäkökohtiin.

Metsän omistajakunnassa ja käytössä tapahtuva muutos voi alentaa puunmyyntihalukkuutta. Sen sijaan neuvonnan ja metsäpalveluiden tarve kasvaa.

– Metsän taloudellisen merkityksen väheneminen ja metsien monikäytön kasvaminen sekä ikärakenteen muutos tuovat uusia haasteita metsäalalle, Tommi Kivimäki toteaa.

 

Metsäkiinteistöjen hinnat nousussa

Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2002 Pirkanmaalla sijaitsevan, yli 10 hehtaarin metsätilan mediaanihinta oli 2013 euroa hehtaarilta ja vuonna 2009 hiukan yli 2741 euroa. Vuonna 2012 vastaavien metsätilojen hehtaarihinta oli kohonnut 3443 euroon. Myynnissä olleiden tilojen keskipinta-ala oli 25,2 hehtaaria.

Normaalisti tilojen hinnat seuraavat puunhinnan kehitystä, mutta tällä hetkellä tiloista maksetaan laskennallista arvoa enemmän. Hintoja nostaa kova kysyntä ja talouden epävarmuus, joka lisää varmojen sijoituskohteiden kysyntää.

Luvut perustuvat Suomen metsäkeskuksen hallinnoimaan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamaan Pirkanmaan Bittimetsä -hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää metsäsektorin merkitystä Pirkanmaan aluetaloudelle ja luoda uusia työpaikkoja metsäalalle. Hankkeen loppuraportti on samalla osa Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskelevan Tommi Kivimäen lopputyötä.

 

 

Pirkanmaalta metsänomistus

 

73 % metsistä yksityisomistuksessa, perheomistuksessa 79 %

Keskimääräinen tilakoko 29 ha

Yhteensä yli 50 000 metsänomistajaa

Metsätiloja kaikkiaan 25 700

Keskimääräinen metsänomistaja noin 61-vuotias, maaseudulla asuva mies

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?