– Tässä on vanhaa tavaraa sekä pöydässä että sen takana, porilainen Martti Rättö nauraa.
Itse asiassa vanhoja taidetaan olla pöydän molemmin puolin, sillä minäkin muistan, kun kotiin hankittiin tuollaiset Arabian astiat. Ja mummolla kahviteltiin juuri tuollaisista kupeista.
– Oikeastaan pitäisi kai alkaa puhua vintagesta tai retromarkkinoista, eikä antiikkimessuista, Keräilykuume-tapahtuman Aitoon Honkalaan tuonut Torsti Nieminen pohtii.
Etenkin nuoremmat kävijät vierastavat antiikki-sanaa. Siitä tulevat mieleen tyylihuonekalut, jotka eivät ole enää pitkään aikaan olleet pääosissa antiikki- ja keräilytapahtumissa. Nyt pöydät täyttyvät Iittalan ja Arabian klassikkotuotteista, kolikoista ja muusta keräilytavarasta.
Keräilykuume -tapahtuman nimellä kulkevat antiikki- ja keräilymessut järjestettiin viikonloppuna ensimmäistä kertaa Aitoon Honkalassa. Torsti Nieminen suunnittelee, että ensi vuonna vastaavat messut pidetään hieman aiemmin ja hieman uudistetulla konseptilla.
– Tämä vuosi meni muun muassa markkinoinnin osalta vielä harjoitellessa, mutta ensi vuonna ollaan entistä viisaampia, Nieminen sanoo.
Honkala tarjoaa massatapahtumalle mainiot puitteet. Sijainti on keskeinen, ja kauppiaita sopii sekä sisälle että pihalle.
Tällä kertaa keräilytavaraa kaupattiin ylälavalla ja puolityhjällä alalavalla. Pihalla ei ollut makkaragrillin lisäksi juuri muuta tarjontaa, vaikka väki olisi viihtynyt upeassa säässä ulkona.
– Alue on turhan hiljainen, kun ulkona ei tapahdu mitään. Esimerkiksi vanhat mopot ja maamoottorit täydentäisivät tapahtumaa mainiosti. Ensi vuodelle on kehitelty jotain muutakin ohjelmaideaa. Ei ihan Oksalan perinnepäivän mitassa, mutta jotain nostalgista pärinää kuitenkin, Torsti Nieminen kuvaa.
Ankkurit ja kirstut vietiin käsistä
Keräilykuume houkutteli Aitooseen kolmisenkymmentä kauppiasta. He levittivät astiansa, kolikkonsa, kirjansa, korttinsa ja muut keräilyesineet esille perjantai-iltana niin että kaikki oli valmista, kun ovet avattiin lauantaina.
Osa myyjistä teki hyvin kauppaa. Mökkien koristukseksi kannettiin ankkureita, kirstuja ja vanhoja kalastusvälineitä. Perinteisistä Arabia-posliineista ja Iittala-laseista liikkuivat parhaiten esillä olleet tuotteet.
– Retroastioiden kysyntä kasvaa heti, jos niitä esitellään sisustus- ja naistenlehdissä, Torsti Nieminen tietää.
Myös Marimekon kopiokohun kohteeksi joutuneet kuosit ovat olleet kesän hittituotteita.
Niemisen mielestä Keräilykuume onnistui Aitoossa hyvin heti ensiyrityksellä.
– Kävijämäärää tärkeämpi on mittari nyssäkkäindeksi portilla. Se kertoo, onko kauppa käynyt, Nieminen sanoo.
Itsekin ennen antiikkitavaraa kaupannut Nieminen keskittyy nykyisin tapahtumien tuottamiseen. Hauholainen ExpoNova järjestää vuoden aikana 14 tapahtumaa pitkin eteläistä Suomea. Aitoon tapahtumasta tulee hyvä täydennys tähän ketjuun.
– Tapahtumaa pitää aikaistaa, sillä tänä vuonna samalle viikonlopulle sattui Suomen suurin rompetori Juthbackamarkkinat. Se söi kauppiaiden määrää.
Jokainen keräilee jotakin
Suuri osa antiikki- ja keräilymessujen kauppiaista kiertää myyntipöytiensä kanssa tapahtumasta toiseen.
– Me kauppiaat olemme ihan oma rotumme. Useimmille meistä tämä on eläkeharrastus, Martti Rättö sanoo.
Keräilytapahtumia ei kierretä rahasta vaan rakkaudesta lajiin.
– Aina jotain saa myytyäkin, mutta kyllä siitä tulisi paha mieli, jos yrittäisi laskea tuntihinnan tällekin viikonlopulle.
Mies pakkasi auton ja pienen asuntovaunun lasi- ja posliiniesineillä perjantaiaamuna Porissa. Kotiin palataan myöhään sunnuntai-iltana.
– Me nukutaan vaunussa, mutta osa yöpyy markkinapaikoilla, jos se vain on mahdollista. Niin ei tarvitse maksaa kalliita hotellilaskuja.
Osa asiakkaista kiertää kauppiaiden tapaan pitkin maata.
– Jokainen keräilee jotakin, kaikki eivät vain tiedosta sitä. Astioita keräile saattavat kiertää ehjästä kokoelmasta puuttuvan kipon perässä pitkäänkin. Osa taas ei ole ollenkaan ostomielessä liikkeellä, vaan ennemminkin hinnoittelemassa oman kodin astiastoja.
Toisinaan tapahtumiin sattuu joku paikallinen kauppias, jonka pöydästä löytyy himoittuja helmiä. Silloin halutuimmat tavarat vaihtavat omistajaa jo ennen kuin ovet avataan. Ne voivat kruunata toisen kauppiaan kokoelmat tai päätyä toiseen pöytään uuden hintalapun kanssa.
– Muutama vuosi sitten kauppa kävi vielä paremmin. Kai lamapuheet vaikuttavat siihen, että rahaa ei laiteta tällaiseen, mikä ei ole aivan välttämätöntä. Myös kauppiaiden määrä vähenee. Se ei ole mikään ihme kun katselee meidän ikärakennetta. Nuorempi polvi ei tunnu innostuvan keräilymessuista, joten hiipuukohan tällainenkin ilmiö vähitellen pois, Martti Rättö miettii.
