Puhdistamoremontti: Työt aloitetaan riskillä, jottei kunta menetä 0,7 miljoonan euron valtionavustusta

Pälkäne luottaa Urpilaisen suopeuteen

Pälkäne aloittaa Tommolan jätevedenpuhdistamon rakentamisen, vaikka rakennuslupa ei ole vielä lainvoimainen, koska naapuri on hakenut korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa.

Kunta uhkaa menettää kuntaliitoksen yhteydessä puhdistamoremonttiin myönnetyn 718 000 euron investointiavustuksen, jos hanke ei käynnisty tänä vuonna. Kunnan johto kävi valtiovarainministeriössä neuvottelemassa rahoituksen varmistamisesta. Sen saaminen edellyttää, että tänä vuonna rakennetaan avustusta vastaavalla summalla ja että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) on pälkäneläisille suopea.

– Pälkäne on viimeinen vuoden 2007 liitoskunnista, joka ei ole käyttänyt avustustaan. Pälkäneellä puhdistamokeskustelussa on välillä viisasteltu, että ei se raha mihinkään siellä happane. Mutta nyt se oli aidosti menossa. Tai oikeastaan jo mennyt, sillä ensi vuoden budjettiin rahaa ei ole enää merkitty, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok) sanoo.

Hänen mukaansa ministeriön esittelijät ovat joutuneet joka vuosi selvittämään valtiontalouden tarkastusvirastolle, miksei Pälkäneen rahaa ole käytetty. Nyt investointiavustus on valtionvarainministeriön hyväntahtoisuudesta kiinni, ja siksi kunnanvaltuuston ja -hallituksen esittelytekstikin oli laadittu niin, että ministeriö voi viedä asiaa eteenpäin.

 

0,7 miljoonan avustus maksaa 1,2 miljoonaa

Uusi puhdistamo rakennetaan nykyisen yläpuolelle. Tontilta on jo raivattu puut.

Tero Ahlqvist (ps) ja Heikki Rönni (kesk) katsoivat, että kunta on  ministeriön lisäksi myös urakoitsijoiden armoilla. Kunta ehti puolitoista vuotta sitten tehdä rakentajien kanssa urakkasopimukset. Rakennustyöt viivästyivät, koska rakennuslupa kaatui hallinto-oikeudessa. Rakentajille on maksettu korvausta, mutta sopimuksia ei ole purettu, vaan samat urakoitsijat hoitavat työt. Kolmen miljoonan euron urakan hinta on noussut 840 000 eurolla, koska puhdistamo pitää viedä hankalampaan paikkaan kallion päälle ja rakennuskustannukset ovat muutenkin nousseet.

Heikki Rönni epäili, että rakentajat ovat palaveeranneet keskenään ja päättäneet hilata hintojaan ylöspäin.

– Nyt urakoitsijoille on maksettu jo 300 000 euroa siitä, ettei tapahdu mitään. Miten paljon olisi pitänyt maksaa lisää, jotta urakkasopimukset olisi päästy tekemään puhtaalta pöydältä, Rönni kysyi.

Timo Ailio (sd) vakuutti teknisen lautakunnan selvittäneen, että nykyisten urakoitsijoiden kanssa kannattaa jatkaa: puhdistamourakkaan pystyviä isoja toimijoita ei ole montaa, ja hanke viivästyisi entisestään, jos tekijät vaihtuisivat.

– Kyllä urakoitsijat tietävät realiteetit eli että kunnalla ei ole vaihtoehtoja, Tero Ahlqvist kommentoi.

Heikki Rönni puolestaan uskoi, että nykyisessä taloustilanteessa muutkin rakentajat pystyisivät aloittamaan työt ripeästi.

Puhdistamon uudelta tontilta on jo kaadettu puut. Uuden rakennusluvan mukaisesti laitos rakennetaan kalliomaisemaan noin 70 metrin päähän rannasta. Tero Ahlqvist toivoi, ettei kallion louhimisesta koituisi samanlaista lisälaskua kuin Rajalanniemessä.

– Kunta on maksanut 1,1–1,2 miljoonaa euroa, että saisimme 700 000 euron liitosavustuksen valtiolta. Nyt avustus ammutaan kallioon ja saamme sileän tontin. Myös putsari varmasti joskus tulee. Mutta mikä on varasuunnitelma siltä varalta, että valitus meneekin läpi, Ahlqvist kysyi.

 

Puolet avustuksesta on jo maksettu

Kunnanjohtaja Esko Arasalo ja Rainer Zeitlin (kok) muistuttivat, että rahaa ja investointiavustustakin tärkeämpi asia on vesien puhtaus. Pälkäneen vanha puhdistamo vetelee viimeisiään ja ympäristöluvalle saatu jatkoaika umpeutuu ensi kesänä.

– Rakentamisella on oikeasti kiire. Nykyisen lupapäätöksen mukaan töiden pitää olla teknisesti valmiita kesäkuun lopussa 2014 ja uuden puhdistamon toiminnassa ensi vuoden loppuun mennessä. Emme enää ehdi tähän aikatauluun.

Jos kunta jäisi odottamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, puhdistamo ei välttämättä valmistuisi edes vuoden 2016 loppuun mennessä. Se on viimeinen takaportti, johon saakka jatkoaikaa voidaan lain mukaan myöntää.

Arasalo muistutti, että Pälkäneen vastuuta vesien puhtaudesta lisää se, että Valkeakoski ottaa juomavetensä Mallasvedestä, johon Pälkäne laskee jätevetensä. Valkeakoski remontoi Tyrynlahden vedenottamon, koska kaupunki on luopumassa Tavase-tekopohjavesihankkeesta, joka toisi haittoja ja rajoituksia Pälkäneen keskustaan.

Kunnanjohtaja korosti, että puhdistamon pattitilanteesta pyritään pääsemään pienimmän riesan tietä. Hän uskoi, ettei korkein hallinto-oikeus ole asettamassa täytäntöönpanokieltoa puhdistamon rakentamiselle.

– Valtuusto päätti maaliskuussa, että hanke voidaan käynnistää valituslupahakemuksesta huolimatta. Olemme saattaneet eri vaiheet korkeimman hallinto-oikeuden tietoon ja pyytäneet kiirehtimään asian käsittelyä.

Kunta on saanut puolet 718 000 euron investointiavustuksesta. Jos rakennustöitä ei saada pikaisesti käyntiin, kunta joutuu palauttamaan jo maksetun tukisumman. Jos naapurin valitus menee läpi, kunta menettää koko avustuksen ja joutuu lisäksi maksamaan korvauksia ainakin urakoitsijoille.

Pälkäneen puhdistamoremonttia on valmisteltu jo yli viisi vuotta. Alkuun hanketta viivytti kunnan ympäristöluvasta tekemä valitus. Kunta sai helpotuksia kohtuuttomana pidettyyn typenpoistovaatimukseen.

Puhdistamoremontin viivästymisen vuoksi Sappeesta Aitoon kautta Pälkäneelle vedettyä viemäriä ei ole voitu ottaa käyttöön. Lisäksi saostuskaivolietettä ajetaan muualle puhdistettavaksi.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?