Jari Kolehmainen: Miten suunnittelussa tärkeäksi nostettuja asioita eletään todeksi?

Kunnan olemus on hukassa

Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulusta kysyi, miten kunta elää todeksi strategiaan kirjattuja asioita.

– Kuntakentällä ollaan tukka täynnä kuntarakenneuudistusta, sote-jumppaa ja sen tuottamaa erikoisterminologiaa. Kunta on etääntynyt kauas kunnan perusolemuksesta ja -tekemisestä. Aina kun kunnista kerrotaan uutisista, tuntuu kuin se olisi pelkkiä ongelmia. Kuntakenttä kaipaisi uuden startin. Pitäisi miettiä kunnan olemusta: miksi tällainen instituutio on olemassa, Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto johtamiskorkeakoulusta sanoo.

Kangasalalainen tutkimuspäällikkö muistuttaa, että kunta ei ole pelkästään palvelukone, joka tuottaa eduskunnan säätämiä palveluita. Kolehmaisen mielestä paikallisdemokratia on ainakin yhtä tärkeä kuin palveluiden tuottaminen: paikalliset ihmiset päättävät, mitä kunnassa tehdään.

Kunnalla on myös elinvoimatehtävä. Yhteisö huolehtii itse itsestään.

– Kunta on lopulta yhteisö. Tämä ajatus on nykyisin unohtunut. Kun puhelin pirisee kunnantuvalla, kuntalaisella on vain negatiivisia asioita; toiveita ja nillitystä.

Jos kuntalaiset kokisivat olevansa aidosti osa kuntaa, he esittäisivät valituksen ja vaatimusten sijaan ratkaisuja ja parannusehdotuksia, jotka eivät kasvattaisi kunnan kustannuksia.

– Yritykset rakentavat tiiviisti suhdetta asiakkaisiinsa. Kunnalla ja kuntalaisella tämä suhde on automaattisesti olemassa, mutta se ei toimi, eikä sitä osata hyödyntää, Kolehmainen sanoo.

 

Kunnat eivät erotu toisistaan

Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen.

Pahimmillaan kunnat ovat itse pilanneet kuntademokratian. Kangasalla nykyisin asustava Jari Kolehmainen kertoi esimerkin juuriltaan. Siellä kunnan kaikki päätökset kulkevat hallinto-oikeuden kautta. Valtuustoryhmien sisällä väännetään kylä- ja kuppikuntien kesken ja yhden asian liikkeetkin ovat jakautuneet kahtia.

Kolehmainen on tunnistanut oireita samanlaisesta esimerkiksi Tampereen keskustatunnelikysymyksessä.

– Valtakoalitiot jakautuvat eri leireihin ja viranhaltijat kirjoittavat sellaisia selvityksiä kuin ne toivovat.

Suomen kunnat eivät erotu toisistaan mitenkään. Kaikki kehuvat toimivia palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä.

– Jos kunta haluaa olla matkailukunta, siihen pitää satsata. Jos vedenläheistä asumista pidetään tärkeänä, strategia pitää elää todeksi.

Sappeen Yrittäjän päivän tilaisuudessa puhuneen Kolehmaisen mielestä kuntien ei pitäisi pelkästään tehostaa, supistaa ja keskittää. Välillä pitäisi uskaltaa ajatella isommin ja pidemmälle; kylvää niitä tulevaisuuden siemeniä, joista jälkipolvet hyötyvät.

 

Rakennemuutokset vievät kunnan ajan

Kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoi suurista hallintoremonteista, jotka hallitsevat viranhaltijoiden arkea.

Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalon ja kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattilan puheenvuorot kertoivat tämän päivän todellisuudesta. Kunnissa ei tehdä töitä niiden asioiden parissa, jotka kunnan päättäjät ovat strategia- ja suunnitteluseminaareissaan asettaneet tärkeiksi. Hallintoremontit imevät viranhaltijoiden virran ja ajan.

– Tiedot kuntarakenneuudistuksesta ja sote-uudistuksesta muuttuvat jatkuvasti, kun valtiovalta linjaa asioita uusiksi, ja me poloiset yritämme pysyä perässä, Esko Arasalo sanoi.

Pälkäneen asukasluku jää 20 000 rajapyykin alle, eikä työpaikkaomavaraisuuskaan ole valtiovallan mielestä riittävä. Siksi kunnan on viimeistään marraskuussa valittava kumppani tai kumppanit, joiden kanssa laaditaan selvitys kuntaliitosten mahdollisuudesta.

Sosiaalitoimessa tehdään päällekkäin kahta remonttia. Pälkäne ja Kangasala ovat vähitellen saamassa valmiiksi 37 000 asukkaan yhteistoiminta-alueen, joka hoitaa terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalitoimen. Mutta uusimman sote-linjauksen mukaan alue ei olekaan riittävän kokoinen. Nyt vaaditaan, että väestöpohjan pitäisi olla vähintään 50 000.

Pälkäne ja Kangasala ovat lähentyneet Valkeakosken kanssa. Pohdittavana on Valkeakosken aluesairaalan ympärille rakentuva sote-alue.

– Se saattaisi olla toimiva ratkaisu. Valkeakoskella on hyvä aluesairaala. Palvelutaso on hyvä, ja se on lähellä meitä, Esko Arasalo sanoi.

 

Vimmuun saisi yritystontteja

Kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattilan mielestä yritysalueita ei kannata ripotella sinne tänne.

Kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila veti viime vuosien suuria kehittämishankkeita, kuntastrategian päivitystä ja kehityskuvatyötä.. Mattila uskoi, että Pälkäneen tulevaisuuden kasvua linjaavaa kehityskuvatyötä kunnioitetaan maakuntakaavaa päivitettäessä.

Yrittäjiä kiinnostivat etenkin yritystontit. Uusien yritysalueiden rakentaminen on monena vuonna kirjattu kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi, mutta asiassa ei ole päästy eteenpäin.

Luopioisten yrittäjien varapuheenjohtaja Erkki Toivari ehdotti uutta yritys- ja asuinaluetta Vimmuun.

– Sappeesta Aitoon kautta Onkkaalaan rakennetut vesijohdot ja viemärit kulkevat vieressä. Lahdentielle on lyhyt matka, ja saatavissa olisi noin sadan hehtaarin alue. Maanomistajat ovat valmiita kauppojen lisäksi myös maanvaihtoon, sillä heille ei ole suurta merkitystä, missä metsämaat sijaitsevat, Toivari perusteli Vimmu-ehdotustaan.

Hänen mielestään keskustan uudet yritysalueet pitäisi varata palveluyrityksille ja teollisuus viedä sivummalle. Toivari muistutti, ettei Lahdentien varteen saada uusia liittymiä, vaan nykyisiäkin ollaan karsimassa.

Kunnanvaltuutettu Tero Ahlqvist (ps) tutkisi vakavasti Toivarin ehdotuksen, koska Kankaanmaan teollisuusalueen laajentaminen on vaikeaa.

– Lahdentien toisella puolella ei voi kaivaa mitään ilman arkeologia, toisella puolella taas vastaan tulee Tavase. Pohjavesialueita on vaikea kaavoittaa ja myydä yritystonteiksi.

 

Yritysalueita ei haluta ripotella

Erkki Toivarin mielestä Pälkäneen kannattaisi rakentaa asuin- ja rutisyalue Vimmuun.

Tero Ahlqvistin mielestä paras paikka uudelle yritysalueelle on Luopioistentien risteyksessä. Maanhankinta ei kuitenkaan ole edennyt, koska maanomistus on rikkonaista.

Yritysalueita ei osteta, kaavoiteta ja viemäröidä hetkessä. Siksi Ahlqvist katsoisi muutaman kilometrin päähän Vimmuun. Siellä päästäisiin nopeammin liikkeelle.

Minna Apajalahti harmitteli, ettei Vimmu-ideaa nostettu esille kehityskuvaa laadittaessa. Teuvo Pohjanperä (vas) korjasi kyllä esittäneensä asiaa, mutta sitä ei kirjattu mihinkään.

Kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila sanoi, ettei kehityskuva ole kiveen hakattu, vaan tärkeitä hankkeita voidaan viedä eteenpäin, vaikkei niitä löytyisikään papereista. Hänen mielestään yritysalueita ei ole kuitenkaan järkevää ripotella sinne tänne.

 

Pälkäneen kannattaisi panostaa asumiseen

Heikki Tyvin mielestä Pälkäneen kannattaa panostaa viihtyisään asumiseen; se tuo aikanaan mukanaan myös yrityksiä.

Pirkanmaan Yrittäjien terveiset tilaisuuteen tuonut Heikki Tyvi tarjosi asiaan valkeakoskelaista näkemystä. Hänen mielestään Pälkäneen ei kannattaisi kilpailla yritysalueista, joita kaikki Tampereen ympäryskunnat rakentavat Lahdentietä isompien väylien varteen.

– Kaikki yrittävät saada yrityksiä, mutta harvalla kunnalla on Pälkäneen kaltainen mahdollisuus panostaa viihtyisään asumiseen. Täällä on puhdasta luontoa, keskeinen sijainti, talous vielä kunnossa ja mittasuhteet ihmisen kokoiset. Pälkäne tarjoaa poikkeuksellisen upeita alueita asumiseen, ja se tuo kuntaan imua ja aikanaan myös yrityksiä.

Luopioisten yrittäjien puheenjohtaja Mirjami Valli oli samoilla linjoilla. Hän vierasti sitä, että yritysalueista puhuttaessa mietitään 200-metrisiä halleja ja 30-metrisiä rekkoja. Vallin mielestä Pälkäneen kokoluokka on pikemminkin omakotitalo, jonka toisessa päässä toimii yritys.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?