Selkäortopedi Kimmo Vihtosen mukaan selän kunnossa pitäminen ei ole mystiikkaa. Tällä hän tarkoittaa sekä sitä, että selän huoltotoimenpiteet ovat suhteellisen yksinkertaisia, että sitä, ettei ole mitään mystistä ihmisen ulkopuolista tahoa, joka pitäisi ihmisen selän kunnossa.
– Ikävä kyllä täytyy sanoa, että ihmisen selkää ei hoida kukaan muu niin hyvin kuin ihminen itse. Ihminen on älykäs eläin, joka pyrkii siirtämään ikävät asiat muiden hoidettavaksi tai jättämään ne kokonaan tekemättä. Mutta selän kohdalla näin ei oikein voi tehdä, Vihtonen sanoo.
Töihin palaaminen tukee paranemista
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat kaikista sairauksista eniten sairauspäivärahakustannuksia, ja niiden vuoksi joudutaan usein sairaseläkkeelle. Yli 30-vuotiaista suomalaisista noin 80 prosenttia ilmoittaa joskus kokeneensa selkäkipua.
Kimmo Vihtosen mukaan Suomessa pidetään selkäongelmien vuoksi aivan liian paljon sairauslomia.
– Työn tekeminen ja töihin palaaminen johtaa nopeampaan paranemiseen ja vähäisempiin ongelmiin kuin sairausloman jatkaminen. Työterveyshuolto yrittää pitää huolta siitä, että työntekijä ja työnantaja ymmärtäisivät sairausloman pitkittämisen haitat.
Vihtonen antaa kuitenkin noottia terveydenhuollolle siitä, etteivät hoitajat ehdi paneutumaan selkäongelmiin riittävän perusteellisesti.
– Selkäongelmat pääsevät kroonistumaan, kun hoitotaholla ei ole aikaa paneutua tarpeeksi siihen, mitä potilas sanoo. Tässä asiassa suosittelen vastaanotolle saapuneen penäämään itselleen oikeutta. Ja jos lääkäri tai hoitaja ei kuuntele, sanokaa että minä pyysin paneutumaan asiaan, Kimmo Vihtonen lataa.
Muista myönteisyys
Selän ongelmia on moneen lähtöön. Varsinaisesta selkäsairaudesta puhuessaan Vihtonen viittaa selän rappeumaan. Sinällään kyseessä ei kuitenkaan ole sairaus sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä rappeumat koskevat meitä kaikkia, jotka vain ehdimme tarpeeksi pitkälle elää.
– Ihmisen lajityypillinen elinikä on 45 vuotta. Luonnonvaraisissa yhteisöissä ei juuri sen vanhempiin ihmisiin törmää. Lähes puolet suomalaisista elävät niin sanotusti jatkoajalla, mikä heijastuu koko fysiikkaamme.
Liike on lääke myös selän hoidossa. Vihtosen mukaan mikään työ ei ole fyysisesti niin haitallista kuin istumatyö.
– Pelkään todella paljon näiden tietokoneen edessä istuvien nykynuorten puolesta. Kun he ovat aikuisia, heillä ei ole luita eikä lihaksia. Harva tietää, että luumassa pitää hankkia ensimmäisen 25 elinvuoden aikana. Onneksi lihasta sentään voi kasvattaa myöhemminkin.
Toisaalta Vihtonen suhtautuu varovaisuudella myös liikkumiseen.
– Meillä suomalaisilla on vähän sellainen taipumus, että kaikki tekeminen muuttuu suorittamiseksi. Otamme meille annetut harjoitteet liian vakavasti, mistä aiheutuu stressiä, eikä sekään tee fysiikalle hyvää.
Vihtosen mukaan olisi hyvä tehdä vähän mutta säännöllisesti. Mies kertoo itse juoksevansa 3-5 kilometriä kolmena päivänä viikossa.
– Se on parempi kuin 20 kilometrin lenkki kerran viikossa.
Selän ongelmia aiheuttaa myös raskas ruumiillinen työ, toistuvat kumartelut, nostelut, työnnöt ja kiertoasennot.
– Ja tupakka. Se on todella paha, sillä se huonontaa verenkiertoa, ja vie kudoksilta ja lihaksilta happea.
Myös psykososiaaliset asiat aiheuttavat osansa selkäongelmissa.
– Negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen heijastuvat kaikin tavoin kroppaan. Myönteisyydellä on todella tärkeä rooli tässäkin asiassa.
Luento oli osa Voi hyvin -hanketta, joka edistää eri tavoin terveyttä Pälkäneen, Kuhmalahden, Oriveden ja Juupajoen alueella. Tampereen Diabetesyhdistyksen hanke on saanut rahoituksen maaseudun kehittämisyhdistys Pomoottorin kautta.
