Hämeenlinna ajattelee olevansa tuomittu onnistumaan, sillä kaupunki sijaitsee Helsingistä Tampereelle johtavan moottoritien päällä.
Tähän saakka kaupunki on ollut malliesimerkki siitä, miten moottoritien tuoma piristysruiske voidaan torjua. Moottoritie on halkonut kaupunkia 49 vuoden ajan. Varsinaiseksi valtasuoneksi tie muuttui 21 vuotta sitten, kun Helsingin ja Hämeenlinnan välinen moottoritie valmistui.
Hämeenlinna aktivoitui kaupungin molemmin puolin, etteivät palveluita tarvitsevat asiakkaat tai niitä tuottavat yritykset vahingossakaan tulisi keskustaan. Kauppapalvelut keskitettiin Hattulan rajalle Tiiriöön ja yritysalue rakennettiin Janakkalan rajalle. Moreeni 2000 eikun 2010 eikun… -teollisuusalueen ainoa elonmerkki on ollut mainoskyltti, jonka vuosilukua on muutettu, kun entinen on umpeutunut. Yritykset eivät ole moottoritien varrella sijaitsevasta alueesta kiinnostuneita, koska sen kohdalta puuttuu liittymä.
Nyt Hämeenlinna otti vedettäväkseen kaksivuotisen kasvukäytävähankkeen. Siinä katsotaan vielä kaupungin rajojakin kauemmas ja ruvetaan kehittämään koko Helsingistä Tampereelle ulottuvaa vyöhykettä.
Tällä alueella asuu joka kolmas suomalainen. Maan työpaikoista alueella on 40 prosenttia. Ne tuottavat 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Janakkala pääsi moottoritiestä osalliseksi 28 vuotta Hämeenlinnaa myöhemmin. Kunta on onnistunut hieman nopeammin hyödyntämään valtasuonen.
Toki Janakkalallekin naureskeltiin alkuun, kun kunta rakensi moottoritieliittymän tuntumaan lentokentän kokoisen yritysalueen, joka kasvoi ensimmäiset vuodet pujoa ja pajua. Alue alkoi kiinnostaa, kun Lidl rakensi Suomen suurimman logistiikkakeskuksen Rastikankaalle.
Saksalaisjätti katseli Suomen karttaa puhtaalta pöydältä ja sijoitti jakelukeskuksensa keskeisimpään mahdolliseen paikkaan. Moottoritien ansiosta se on hieman Hämeenlinnan eteläpuolella, vaikka väestöllinen keskipiste onkin hieman kaupungin pohjoispuolella.
Janakkalan kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen on tullut tunnetuksi itsenäisyydestään kiinni pitävien kapinakuntien äänitorvena. Nyt hänellä on uusi innostuksen kohde. Ahonen juoksee kokoon kasvukäytävä-projektia.
Ahonen on asian kanssa tosissaan. Kun hänelle ei myönnetty virkavapaata kunnanjohtajan hommista, Janakkala saa etsiä itselleen uuden johtajan.
Pälkäneen kunnanhallitus päätti panostaa 14 000 euroa Ahosen projektiin. Se on pikkukunnalta iso satsaus, sillä esimerkiksi Helsingin osuus on pari kertaa isompi.
Tero Ahlqvist (ps) ei sulattanut päätöstä, sillä samaan aikaan hallintokunnat etsivät epätoivoisesti miljoonasäästöjä.
Onko meillä tässä jälleen yksi hanke, johon kerätään kunnilta potti, jotta saataisiin EU-rahaa?
Hankkeen osakkaille luvataan selvityksiä ja näyttävä hankemateriaali. Parhaimmillaan hanke voi poikia uusia hankkeita, joiden rahoittamiseen osakaskunnat saavat etuoikeuden.
Pälkäne kehittämässä innovatiivisia kaupunkiseutuja valtatien ja rautatien varteen lähes 50 kilometrin päähän?
Entä jos yritetäänkin ymmärtää pälkäneläispäättäjiä. Hankkeessa kannattaa olla mukana, koska kunta haluaa kerrankin katsoa nenäänsä pidemmälle.
Tähän saakka Pälkäne on kasvanut Tampereen vanavedessä. Kunta kuuluu kakkosvyöhykkeeseen, johon kaupungin nousut ja laskut tulevat hieman viiveellä ja laimentuneena.
Nyt Pälkäne tunnistaa uuden kasvuvyöhykkeen. Se rakentuu parhaillaan Hämeenlinnan ja Tampereen ympäristöön.
Uusi kasvuvyöhyke vaatii uudenlaista ajattelua ja uudenlaiset toimijat, sillä yhteistyö ylittää kunnan- ja kaupungin sekä maakunnan ja lääninrajat.
Tampereen seudulla nähdään jo, että maankäytön suunnittelussa on opittu toimimaan yli kunnanrajojen. Tampere rakentaa uusia asuinalueita yhdessä Lempäälän ja Kangasalan kanssa.
Kunnat ovat tajuamassa, että isossa kuvassa naapurit eivät ole toistensa kilpailijoita. Olennaista on saada asukkaat ja yritykset tälle alueelle.
Tampereentien varren kilpailijoita ovat Turun ja Lahdentien varret. Ne ovat päässeet moottoriteiden ja oikoratojen ansiosta samalle viivalle kolmostien kanssa. Nyt ratkaistaan, rakentuuko kuhiseva Suomi Helsingistä luoteeseen, koilliseen vai länteen.
Pääkaupunkiseutu on rakennettu muutaman vuosikymmenen aikana uudestaan. Vielä parikymmentä vuotta sitten kuhina keskittyi kehä ykkösen sisäpuolelle. Kehä kolmosen varret olivat metsää ja peltoa. Nyt ne on rakennettu täyteen toimistoja ja halleja. Yritysvyöhykkeen taakse nousee uusia asuinalueita.
Tähän saakka on ajateltu, että Raumalta Tampereen ja Lahden kautta kohti itärajaa kulkeva 12-tie on ikään kuin ulommainen kehätie. Nyt joudutaan tunnustamaan, ettei Lahdentie ole mikään valtaväylä, eikä sellaiseksi kasva.
Kasvu keskittyy uuden moottoritien tuntumaan. Maalainen tajuaa moottoritien merkityksen, kun ajaa kolmen ja kuuden välillä Helsingistä kohti Tamperetta. Yhtenäisestä autojonosta purkautuu joka liittymässä Hämeenlinnaan saakka tasainen virta väkeä.
Ihmiset valitsevat asuin- ja työpaikkansa eri perusteilla. Suomalaisessa omistusasuntomallissa on korkea kynnys muuttaa sen jälkeen kun perhe asettunut johonkin. Työn perässä ollaan sen sijaan valmiita kulkemaan pitkiäkin matkoja.
Moottoritien ja radan varren kaupungit tulevat muutamassa vuosikymmenessä kasvamaan toisiinsa kiinni samaan tapaan kuin kehäteiden varsilla on tapahtunut. Yhteistyötä tekevät kunnat pyrkivät varmistamaan, että kasvu tapahtuu hallitusti.
Pälkäneen kannattaa pitää huoli, että se merkitään asumisen ihmemaaksi kaikkiin suunnitelmiin alusta alkaen. Yrityksille kunta on sivussa, mutta laadukkaaseen asumiseen se tarjoaa kaiken, kunhan kunta vain pitää palveluistaan huolen.
