Mikä on pieni pallo, joka tuntuu keräsalaatilta? Tietysti ruusukaali. Entä mikä kasvis tuntuu samalta kuin auringonkukan keskusta? Vastaus on
parsakaali.
Kostian koulun 3a-luokkalaiset löysivät näppärästi kuvaavia ilmaisuja piilopussiin kätketyille hedelmille ja kasvispaloille. He pääsivät viime viikolla kokeilemaan Sapere-ruokakasvatusmenetelmän periaattein toteutettua aarteenetsintää omassa koulussaan.
Kasvisaarteen etsinnässä tärkeänä tehtävänä oli miettiä, miltä kasvikset tuntuvat, tuoksuvat ja maistuvat.
Maistelutestissä punakaali oli useimpien mielestä hyvää ja rouskui mukavasti hampaissa. Makeuttamaton puolukkasurvos irvistytti joitakuita, mutta kotitekoinen omenasose sai yksimielisesti kehuja:
– Mmm, tätä vois syödä vaikka kuinka paljon!
Haistelutesti, jossa neljään etsiväryhmään jaettu luokka jäljitti muovipurkkeihin kätkettyjä tuoksuja, oli yhtä aikaa helppo ja vaikea. Hyvin viritetyt nenät saivat nuuskia jonkin aikaa, ennen kuin tilli ja persilja löytyivät.
– Lapset saattavat sanoa esimerkiksi, että tilli tuoksuu kalalta, koska niitä käytetään paljon yhdessä, kertoi Kasvisaarteen etsintää johdatellut ruoka-asiantuntija, keittiömestari Kirsti Järvensivu.
Valkosipulin tunnistivat kaikki neljä ryhmää mutta fenkolia ei yksikään. Monille tanakka, monihaarainen, aniksentuoksuinen vihannes olikin uusi tuttavuus.
– Tuntuu aina mukavalta, kun lapset löytävät jotain uutta kasvisten maailmasta. Se rohkaisee heitä kokeilemaan lisää, Järvensivu totesi.
Itse tutkimalla rohkaistuu
Sapere-menetelmään perustuvaa ruokakasvatusta tarjoaa Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Järjestön edustaja vieraili viime viikolla
Pälkäneellä Kirkonkylän ja Kostian kouluilla.
– Olemme monet vuodet kiertäneet kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa kasviksista ja tutustuttamassa lapsia niiden käyttöön. Tämä on nyt toinen vuosi, kun käytämme Saperea, Kirsti Järvensivu kertoi.
Sapere-menetelmä on Ranskassa kehitetty, nykyään useissa Euroopan maissa käytetty ruokakasvatusmenetelmä, jossa tutustutaan erilaisiin ruoka-aineisiin aistien välityksellä. Sapere on latinaa ja tarkoittaa rohkaistua tai oppia tuntemaan.
Menetelmä on kehitetty osaksi varhaiskasvatusta, joten tunteja pidetään eniten peruskoulun kolmella alimmalla luokalla sekä esikoulussa, mutta se sopii minkä ikäisille lapsille tahansa.
Sapere-menetelmässä lapset saavat tutkailla vihanneksia, juureksia, yrttejä, marjoja ja hedelmiä aistiensa ja mielikuvituksensa avulla ja keksiä niistä vapaasti mielleyhtymiä ja tarinoita.
Silloin tavallisesta porkkanasta, sitruunasta tai persiljanoksasta voi tulla elämys.
Syö kuusi kourallista
Kasvisten tunnistamisen opettaminen ei ole Saperen päätavoite, mutta sitä opitaan muun ohessa. Etsivätunnilla pöytä pursuaa tomaatteja,
kurkkua, kesäkurpitsaa, parsakaalia, luumuja, päärynöitä, omenoita, paprikoita, erilaisia sipuleita ja yrttejä.
– Nykyään huomaa, että varsinkin kaupunkilaislapset vieraantuvat perinteisistä kotimaisista kasviksista. Ulkomaiset tuontihedelmät tunnistetaan joskus paremmin kuin punajuuri, Kirsti Järvensivu kertoi.
Lasten tietämys kertoo kotien valinnoista. Persiljan ja tillin nimeksi saatetaan ehdottaa oreganoa, jalapenoa tai timjamia. Kaikki eivät enää tunnista ruohosipulia tai multaperunaa.
Päivän annokseksi suositellaan puolta kiloa kasviksia. Etsivätunnilla lapset saivat itse koettaa vaa’alla, miten iso kasa juurespaloja, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia puoleen kiloon tarvitaan. Silmämääräisesti arvioiminen olisikin jo paljon vaikeampaa, mutta Kirsti Järvensivulla oli antaa hyvä nyrkkisääntö:
– Tee kämmenestä kuppi ja katso, paljonko siihen mahtuu. Kuusi kourallista on suunnilleen puoli kiloa!
