Natura kaataa Tavasen

Vehoniemenharjun Punamultalukko on maan suurimpia jääkauden muovaamia suppia. Syvän supan pohjalle kuljettaessa siirrytään toiseen maailmaan. Tavase aikoo imeyttää vettä supan toiselle puolelle ja pumpata sen toiselta puolelta ylös.

Tavase-tekopohjavesihanketta viedään eteenpäin maanomistajien ja jopa osakkaiden vastustuksesta huolimatta.

Laitos sijoittuisi Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin. Molemmat kunnat ja niiden maanomistajat vastustavat hanketta.

Vedenhankintayhtiön kuudesta osakaskunnasta puolet haluaa eroon kalliista ja tarpeettomasta hankkeesta.

Alun perin Tavasen piti tiivistää kuntien yhteistyötä, nyt se vaikeuttaa sitä: osakaskuntien lakimiehet selvittävät, miten yhtiöstä pääsisi irtautumaan.

Kaikesta huolimatta vedenhankintayhtiö Tavase Oy hakee parhaillaan toimilupaa laitokselle.

Hanketta on suunniteltu kohta 20 vuotta. Lupahakemus jätettiin kymmenen vuotta sitten, kun ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut.

Viimeisen kymmenen aikana on saatu uutta tietoa sekä tekopohjaveden valmistamisesta että Pälkäneen ja Kangasalan harjujen rakenteesta. Uuden tiedon perusteella Tavase Oy on muuttanut sekä imeytysmenetelmiä että -alueita.

Pääperiaate on pysynyt kuitenkin ennallaan: Vehoniemen Hiedanperänlahdesta otettavaa Roineen järvivettä imeytetään kolmelle alueelle 75 000 kuutiota vuorokaudessa. Maksimitilanteessa imeytys voisi olla 97 000 kuutiota.

Metsähallitus antoi neljä vuotta sitten Tavaselle luvan asentaa kymmenen putkea pohjavesitutkimuksia varten. Tavase ei koskaan toimittanut Metsähallitukselle suunnitelmia, joita se pyysi.

Kaksi kolmasosaa imeytysalueista sijoittuu Kangasalle Vehoniemenharjun ja Punamultalukon alueelle, yksi kolmasosa Pälkäneen Syrjänharjuun.

Vesi imeytettäisiin kolmella eri menetelmällä: sadettamalla sekä altaiden ja kaivojen kautta. Harjun uumenissa puhdistunut vesi pumpattaisiin Vehoniemen siirtopumppaamoon ja toimitettaisiin Tampereen, Valkeakosken ja Kangasalan suuntiin.

 

EU-tuomioistuin puuttui pienempäänkin

Toista sataa Pälkäneen ja Kangasalan maanomistajaa jätti muistutuksen Tavasen toimilupahakemuksesta ennen kuin määräaika umpeutui kesällä. Lisäksi lupahakemuksesta pyydettiin lausunto muun muassa alueelliselta ja kunnallisilta ympäristönsuojeluviranomaisilta.

Sekä alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus että Pälkäneen ja Kangasalan ympäristönsuojeluviranomaiset katsovat, ettei Tavaselle tulisi myöntää lupaa. Painavin este hankkeen tiellä ovat Natura-alueet.

Kangasalan Vehoniemessä Tavase sijoittuisi osin Natura-suojeltuun harjumetsään, Pälkäneen Syrjänharjussa laitos toimisi Natura-suojellun Keiniänrannan tervalepikon tuntumassa.

ELY-keskus katsoo, ettei Tavaselle tule myöntää lupaa, koska tekopohjavesilaitos aiheuttaisi merkittäviä haittoja Natura-alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin.

EU-tuomioistuin on linjannut, etteivät hankkeet voi vaarantaa Natura-alueen suojelutavoitteita. Tuomioistuin kaatoi hankkeen, joka olisi tuhonnut puoli prosenttia Natura-suojelun perusteena olevasta luontotyypistä.

ELY-keskus laskee, että tekopohjavesilaitos tuhoaisi Keisarinharju–Vehoniemenharjun suojelluista harjumetsistä ainakin kaksi prosenttia. Jos vesi imeytetään sadettamalla, Natura-arvoja tuhotaan vielä enemmän.

Alueellinen ympäristönsuojeluviranomainen epäilee, että vaikutukset olisivat merkittäviä myös Keiniänrannan Natura-alueella.

 

Tavasen läksyt ovat tekemättä

Tekopohjavettä aiotaan valmistaa sadettamalla sekä altaiden ja kaivojen kautta imeyttämällä.

ELY-keskus ei pidä realistisina keinoja, joilla Tavase pyrkii estämään haitallisia vaikutuksia Natura-alueilla. Esimerkiksi Pälkäneen Keiniänrannassa, tervalepikkoon purkautuvan veden määrä ja laatu ei saisi muuttua, muuten herkkä kasvillisuus ja eliöstö vaarantuvat.

Imeytyskokeiden aikaan Keiniänrannan virtaamat kuitenkin puolittuivat. Tavase on esittänyt, että Keiniänrannan vesitasapainoa ylläpidettäisiin suojausimeytyksellä.

Tavase ei ole kuitenkaan esittänyt, miten se hoidetaan tai mistä suojausimeytyksessä käytettävä pohjavesi hankitaan. Yhtiö ei ole hakenut suojausimeytykseen lupaa eikä käyttöoikeusvarauksia. Lisäksi suojausimeytys olisi asemakaavan vastaista, koska toiminta tulisi pientaloalueelle, ELY-keskuksen lausunnossa huomautetaan.

Ympäristövaikutuksia arvioitaessa Tavaselta edellytettiin lisätutkimuksia Pälkäneellä. Lisäksi yhtiöltä pyydettiin täydennyksiä Natura-arviointiin.

Alueellinen ympäristöviranomainen katsoo, että läksyt ovat edelleen tekemättä. Tavase ei ole käsitellyt Keiniänrannan lähteissä tapahtuvia laatumuutoksia, vaikka niihin puututtiin jo Natura-arvioinnissa.

 

Puutteellinen ja epävarma Natura-arvio

Tavase on rakentanut jo tutkimusvaiheessa kaivoja, joiden kautta järvivettä imeytettäisiin ja tekopohjavettä pumpattaisiin.

ELY-keskus pitää täydennettyäkin Natura-arviota puutteellisena ja epävarmana. Esimerkiksi hankkeen päättyminen ja luontotyyppien ennallistamismadollisuudet on jätetty kokonaan käsittelemättä.

Tavaselta vaadittiin kymmenen vuotta sitten ympäristövaikutusten yhteydessä tarkempaa selvitystä veden virtauksesta, laadun muutoksista ja ympäristövaikutuksista Pälkäneen Syrjänharjussa. Lisätiedon ja -tutkimusten avulla pyritään varmistamaan, ettei tekopohjavesilaitos vaaranna Keiniänrannan Natura-alueita eikä kunnan vedenottamoa Keiniänrannassa.

Lisätutkimuksen aikana Tavasen suunnitelmat menivät uusiksi, kun Taustialantien kohdalta löydettiin kalliokynnys. Sen vuoksi suunniteltuja vesimääriä ei voida imeyttää kynnyksen yläpuolelle, Taustin asuinalueen ja ampumaradan välille. Uudet tuotantoalueet ripoteltiin kalliokynnyksen alapuolelle, lähemmäs Pälkäneen kuntakeskusta ja Keiniänrantaa. Uudet alueet on kuitenkin tutkimatta, ja siksi Tavaselta edellytetty virtausmalli on epävarma näillä alueilla.

ELY-keskus arvostelee lausunnossaan, että Syrjänharjun alueella Tavasen suunnitelmat perustuvat virtausmallin simulaatioon, eivät tutkimuksiin.

 

Metsähallitukselta täysi tyrmäys Tavaselle

Tavasen tekopohjavesilaitos muuttaisi Punamultalukon pohjalla olevaa suota ja sen kasvillisuutta.

ELY-keskus epäilee, että tekopohjavesilaitosta rakennettaessa haitalliset vaikutukset ulottuisivat esitettyä laajemmalle alueelle. Tämä on oleellista ennen kaikkea Keisarinharju–Vehoniemenharjun Natura-suojelluissa harjumetsissä.

Alueellinen ympäristöviranomainen huomauttaa, että sadetusimeytyksen pitkäaikaisvaikutuksista puuston ja kasvillisuuteen ei ole tutkimustietoa.

Punamultalukon geologista rakennetta ja valuma-aluetta ei ole selvitetty. Puutteellisilla tiedoilla ei voida arvioida suppasuon ja pohjaveden yhteyttä eikä lukossa tapahtuvia kasvillisuusmuutoksia.

Punamultalukon omistaja Metsähallitus pitää tekopohjavesilaitoksen vaikutuksia Natura-alueen luontoarvoille erittäin merkittävinä. Tavase heikentäisi niitä luontoarvoja, jotka ovat olleet Natura-kohteen valintaperusteina. Natura-alueen koskemattomuus ja eheys kärsisi, kun luontoarvot heikkenisivät selkeästi yhdessä arvokkaimmista kohteista eli Punamultalukossa. Metsähallituksen mielestä Tavase-hanke olisi luontodirektiivin vastainen, koska tuhoaisi harvoja harjujensuojelualueita.

Tavasen alueet ja suojelualueet Punamultalukon ympärillä.
1. (punainen) imeytyskaivot
2. (punainen) sadetusimeytysalueet
3. (sininen) kaivokenttä
4. (vihreä) Punamultalukon suojelualue
5. (violetti) Tampereen kaupungilta vuokrattu alue

Metsähallitus uskoo, että tekopohjavesilaitoksen haitat olisivat suuremmat kuin Natura-arviossa esitetään. Lisäksi iso osa maaperään ja luontotyyppiin kajoavasta toiminnasta kohdistuisi arvokkaimpaan alueeseen eli Punamultalukkoon. Sen pohjalla oleva suppasuo ja sen kasvisto muuttuisivat, kun toiselle puolelle imeytettäisiin vettä, joka pumpattaisiin ylös toiselta puolelta.

Metsähallitus ei ole ollut tietoinen Tavasen tekopohjavesihankkeesta, vaikka Vehoniemen tuotantoalueista osa tulisi sen omistamille suojelualueille.

Metsähallitus antoi neljä vuotta sitten Tavaselle luvan asentaa kymmenen näyteputkea pohjavesitutkimuksia varten. Samassa yhteydessä Metsähallitus pyysi Tavaselta tekopohjavesilaitossuunnitelmia. Niitä ei pyynnöstä huolimatta koskaan toimitettu.

Suunnitelmat kävivät ilmi vasta talvella, kun Punamultalukkoa oltiin liittämässä Vehoniemen luonnonsuojelualueisiin. Ympäristöministeriön kanssa neuvoteltuaan Metsähallitus keskeytti kiinteistötoimituksen, kunnes Tavasen toimilupa-asia on käsitelty.

 

YVA tehtävä uudelleen

Sekä alueellinen että Pälkäneen ympäristösuojeluviranomainen katsovat, että Tavasen on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi uudestaan, jos se haluaa viedä tekopohjavesihanketta eteenpäin.

Pälkäneen ja Kangasalan ympäristöviranomaisten mielestä kasvillisuus- ja luontoselvitykset on tehtävä uusiksi, koska alueelta on löytynyt luontoinventointien jälkeen uusia suojeltuja kasveja ja hyönteisiä. Myös Syrjänharjun rinteisiin raivatut paahderinteet ovat tuoneet uusia lajeja, joita ei edellisten selvitysten aikaan vielä ollut.

Lupahakemus on jätetty yli kymmenen vuotta sitten jätetty. Tänä aikana myös lainsäädäntö on ehtinyt muuttua. Pälkäneen ympäristölautakunnan mielestä lupahakemus on käsiteltävä uuden vesilain mukaisesti.

Sekä Pälkäneen että Kangasalan ympäristöviranomaiset moittivat Tavasen hakemusta sekavaksi ja ristiriitaiseksi. Esimerkiksi uudet imeytys- ja pumppausalueet löytyvät ainoastaan lisäselvityksistä, eivät yleiskartoista.

Lautakunta pitää hanketta ympäristönsuojelulain ja asemakaavan vastaisena. Järviveden imeyttäminen harjuun pilaisi pohjaveden laajalla alueella ja vaarantaisi Pälkäneen vedenottamon Kinnalassa.

Lisätutkimusten jälkeen imeytysalueita ja vedenottokaivoja tuotiin entistä lähemmäs Pälkäneen keskustaa. Keskustan uusia alueita ei ole kuitenkaan tutkittu. Lautakunnan mielestä tekopohjavesilaitos vaikeuttaisi kunnan kehittämistä ja rajoittaisi sen kasvua.

Ympäristölautakunta huomauttaa, että hanke on tullut tarpeettomaksi, kun Tampere on saneerannut vesilaitoksensa. Lisäksi Akaa, Kangasala ja Valkeakoski ovat irtautuneet Tavasesta. Niiden mukana tarvittavan veden määrä on vähentynyt 18150 kuutiolla. Se on jokseenkin sama määrä kuin Pälkäneellä piti imeyttää.

 

Vesi- ja ympäristönsuojelulaki estävät luvan

Kangasalalla ympäristösuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. Sen mielestä Tavaselle ei tule myöntää lupaa ainakaan Punamultalukon alueella. Lautakunta ei näe vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaisia edellytyksiä luvan myöntämiselle. Hanketta ei pidetä yleisen edun vaatimana, koska Tampereen seudulla käytettyjen pintavesien tila kohentunut.

Lautakunta pelkää, että Hiedanperän raakavesipumppaamo ja ylivuodon purkuputki vaarantavat uhanalaisia lajeja.

Lautakunta edellyttää Tavaaselta varautumissuunnitelmaa, jonka avulla turvataan laadukas talousvesi esimerkiksi silloin, jos Kaivannossa sattuu kemikaalionnettomuus.

Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunnan mielestä Tavase on tutkittava järviveden typpiyhdisteiden, raskasmetallien ja sinilevämyrkkyjen vaikutukset pohjaveden laatuun.

Kangasalan Vesi -liikelaitos edellyttää omassa lausunnossaan, ettei tekopohjavesilaitos saa vaarantaa tai heikentää Raikun vedenottamon vedenlaatua tai antoisuutta.

 

”Tampere päättää lupaprosessin jälkeen”

Ainoan varovaisen puoltavan lausunnon Tavasen toimilupahakemus saa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnalta. Sen mielestä Tavaselle pitäisi myöntää lupa, koska tekopohjavedellä korvattaisiin Ruskon vesilaitoksella puhdistettava pintavesi ja tehostettaisiin talousveden hankintaa Pirkanmaalla.

Yli kaksi kolmasosaa osakkeista omistava Tampere käyttää isännän ääntä vedenhankintayhtiössä. Tampereen nykyjohto on linjannut, että lupaprosessin jälkeen Tavase-hanke laitetaan telakalle. Virallisessa lausunnossa lupaus annetaan varovaisemmin: ”Tekopohjavesihanke on aiheuttanut vastustusta useissa Tavase Oy:n osakaskunnissa. Tampereen kaupunki tulee päättämään hankkeen jatkamisen edellytyksistä lupaprosessin jälkeen.”

Tampereen yhdyskuntalautakunta ei antanut lausuntoaan yksimielisesti. Eriävän mielipiteen päätökseen sanellut Aarne Raevaara (ps) katsoi, ettei kaupungin tulisi puoltaa lupaa, koska siitä koituvat haitat ovat merkittävästi suuremmat kuin hyödyt. Raevaara korostaa, että toimilupaa eivät hae kunnat, vaan vedenhankintayhtiö, jonka kuudesta osakaskunnasta kolme on päättänyt erota yhtiöstä.