”Kaikki ollaan samassa veneessä”

– 30 vuotta olen näitä pyörittänyt, eikä vielä koskaan ole ollut tilannetta, että olosuhteet muuttuvat näin nopeasti, äimistelee Kangasalan talousjohtaja Seppo Saarinen.

Epävarmuustekijöiden vuoksi ensi vuoden talousarviokehys saatiin hallintokunnille jakoon pari viikkoa myöhässä. Tuolloin menojen ja tulojen välinen kurottava ero oli seitsemän miljoonaa euroa. Kaksi miljoonaa euroa päätettiin loppukesästä puristaa henkilöstöstä ja menoja karsittiin neljällä miljoonalla.

– Kaikki ovat tehneet valtavasti työtä, mutta lopuksi se ei oikein näy missään. Kunnallisveroennuste putosi yhdessä yössä kaksi miljoonaa euroa edellisestä arviosta ja valtionosuuksien määrä jäi 500 000 euroa pienemmäksi, Saarinen huokaisee.

Kangasalan ensi vuoden toiminnallinen tulos asettuu ensi viikolla hyväksyttävässä talousarviossa pakkaselle 2,5 miljoonaa euroa. Sen oheen on kirjattu 1,0 prosentin säästötavoite toimintatapoja muuttamalla, mutta sen tarkempaa visiota säästökohteista ei vielä ole.

– Kaikki ollaan tässä samassa veneessä ja pyritään selviämään mahdollisimman pienin ongelmin, vt. kunnanjohtaja Jarmo Kivineva miettii.

Talousjohtaja Saarinen uskoo, että kunnan palvelutaso saattaa kärsiä jo aloitettujen henkilöstösäästöjen vuoksi. Palkattomien vapaiden kautta ja muun muassa sijaiskustannuksista ollaan nipistämässä menoista yhteensä kaksi miljoonaa euroa.

Palveluverkkoon ei kuitenkaan talousarviossa suoranaisesti puututa. Kunnanjohtajalta tosin odotetaan huhtikuussa esitystä siitä, mistä yhden prosenttiyksikön kulusäästö leikataan. Noihin aikoihin palveluverkkosuunnitelman päivitys kehitysehdotuksineen pitäisi jo olla valmiina.

– Uskon vahvasti, että se yksi prosentti saadaan revittyä irti. Jännitysmomentteja ensi vuodelle ovat ennemminkin erikoissairaanhoidon kustannukset ja korkean työttömyyden mahdollisen jatkumisen myötä tulevat kunnan maksettavat korvaukset ja toimeentulotuki, Saarinen sanoo.

Karsintaa ja siirtämistä

Ensi vuodelle on karsimisesta huolimatta jäämässä investointeja yli 24 miljoonan euron edestä. Kohteet ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joiden suunnittelu tai varsinaiset rakennustyöt ovat jo alkaneet.

Kangasalla ollaan tiukassa taloustilanteessa yhteisissä talkoissa. Ensi vuoden uusia rakennushankkeita ollaan miettimässä tarkkaan. Pääosa talousarviossa rahoitettavista kohteista on jo suunnittelu- tai rakennusvaiheessa, kuten Pikkolaan nouseva kehitysvammahuollon Juhanankartano. Sinne kohdistuu tuntuva osa ensi vuoden perustettavista kunnan vakansseista.

Priorisoinnissa kaikki kevyen liikenteen väyliin liittyvät hankkeet heitettiin ensi vuodelta eteenpäin. Lisää lainaa ei pyörä- tai kävelyteitä haluta tässä tilanteessa ottaa senttiäkään. Vt. kunnanjohtaja Kivineva lupaa niihin palattavan heti, kun tilanne taas sallii.

– Kova investointitahti aiheuttaa sen, että tulemme pohtimaan miten ja milloin uusia hankkeita toteutetaan, hän kertoo.

Tämä koskee myös lähivuosille kaavailtua mammuttihanketta eli keskusterveysaseman laajennusta tai mahdollista siirtoa Pikkolaan. Marraskuun alkuun valmistuneessa vaihtoehtoselvittelyssä on nostettu esiin myös niin sanottu vaihtoehto nolla – hankkeen siirtäminen parilla vuodella eteenpäin. Samalla sijoituspohdinta ja kustannuslaskenta saataisiin tehtyä kaikessa rauhassa; hanke nostaisi poistojen määrän entistä suuremmaksi tulevina vuosina.

– Vuosikatteella ei nytkään pystytä kattamaan poistoja ja se huolettaa minua, talousjohtaja Saarinen sanoo.

Pohdinnan paikka on myös kahden suuren yhtenäiskoulun – Kyötikkälän ja Lamminrahkan – toteuttamisessa. Ensin mainitun viivästyminen kun uhkaa saattaa ne liki samanaikaisiksi hankkeiksi. Sen sijaan keskusta-alueen ehostus parilla miljoonalla päätettiin miettimisen jälkeen toteuttaa. Liikennevaloristeyksen muuttaminen kiertoliittymäksi, kulttuuritalon pihatyöt ja tiealueen kunnostus kunnantalon nurkalle nähtiin järkevänä luvassa olevan avustuksen ja rakentamista odottavien kerrostalojen vuoksi.

Investointien lisäksi myös henkilöstön rekrytoinnin kanssa painetaan jarrua. Uusia vakansseja ripotellaan kuntaan harvakseltaan, ja suurimpana näkyy noin 15 työntekijän lakisääteinen palkkaaminen kehitysvammahuoltoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän eli Ylisen kuntoutuskeskuksen purkamisen myötä.

Kivinevan mielestä tilanne kuntakentällä alkaa muistuttaa 1990-luvun alkupuolta, mutta sillä erotuksella että tuolloin kunnissa oli hieman löysää, mitä karsia.

– Väitän 30 vuoden kokemuksella, että kyllä kunnissa osattaisiin hoitaa asioita innovatiivisesti, mutta lukuisien erilaisten säädösten myötä kuntien liikkumavara on nykyään hyvin pieni.

Siinä mielessä kaikki kunnatkin ovat samassa veneessä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?