Kauppa-autot tuovat monelle suomalaiselle mieleen lapsuuden kesän. Niin myös kangasalalaiselle Kimmo Pyrhöselle, joka vieraili kauppa-autolla aina mummolassa ollessaan.
Pyrhönen kertoo muistavansa viikoittaiset reissut kauppa-autolle oikein hyvin.
– Muistan auringon lämmön, hiekkatien ja hyttysten surinan. Kauppa-autossa tuoksui usein tuore ranskanleipä, ja pulla. Sain aina mukaani paketillisen jäätelöä, joka oli syötävä nopeasti, koska mummolassa ei ollut sähköjä.
Kimmo Pyrhösen kirjoittama, vastikään julkaistu Kauppa-autokirja, pyrkii nostamaan lukijan mieleen hänen omia kauppa-automuistojaan. Siksi Pyrhönen päätti antaa kirjassa paljon tilaa kuville.
– Mielestäni kirjojen, oli kyseessä sitten tieto- tai seikkailukirja, tärkein tehtävä on jättää mielikuvittelu- ja ajattelutilaa lukijan omille kokemuksille.
Mukana sydänhämäläisiä kauppa-autoja
Kauppa-autokulttuurista Suomessa on aiemmin julkaistu vain yksi kirja, Jussi Lehtosen tekstipainotteinen Viettelyksen vaunu. Suomalainen myymäläauto 30-luvulta 2000-luvulle.
Pyrhösen mielessä siintää laajempi versio Kauppa-autokirjasta.
– Mutta en pane pahakseni, jos joku muu ottaa vinkistä vaarin, ja tekee aiheesta kirjan. Ja minuun voi ottaa yhteyttä, jos haluaa kysyä aiheesta jotakin.
Kauppa-autokirjan kuvista monet ovat Pyrhösen itsensä ottamia. Joukkoliikenteestä jo yhdeksän kirjaa julkaisseella Pyrhösellä on kotonaan tuhansien kuvien arkistot.
Esimerkiksi kirjan kannen kuva pälkäneläisen Jorma Luoman kauppa-autosta on Pyrhösen itsensä ottama. Pyrhönen vietti toissa kesänä päivän seuraamassa Luoman myymäläauton arkea.
– Ikävä kyllä Jorma Luoman kauppa-auto sekä hänen pitämänsä kauppa Iltasmäessä lakkautettiin viime vuonna, kun Luoma jäi eläkkeelle, eikä jatkajaa löytynyt.
Onpa Pyrhönen kuvannut kirjaan myös muita sydänhämäläisiä autoja. Mukaan on päässyt muun muassa Pohjan K-kaupan auto, joka pysähtyi viimeisiä kertojaan Sahalahden Haapasaarella Jaalan tienhaarassa vuonna 1996. Aitoon Kauppayhtiön auton Pyrhönen puolestaan on kuvannut Rautajärvellä kolme vuotta sitten.
Yhteistyötä kunnan kanssa?
Kauppa-autokirjassa äänen saavat niin kauppiaat kuin heidän työntekijänsä ja asiakkaatkin. Sen lisäksi Pyrhönen esittelee lyhyesti vuonna 1932 alkaneen myymäläautojen historian.
Kirjassa muun muassa kerrotaan, kuinka 1950-luvun puolivälistä eteenpäin kauppa-autojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti. 1970-luku oli varsinaista myymäläautojen kulta-aikaa. Tuolloin myymäläautoja laskettiin enimmillään olleen liikenteessä lähes 1300.
Tällä hetkellä myymäautoja on jäljellä kymmenkunta. Pyrhösen mukaan myymäläautokulttuuri on kuitenkin pelastettavissa, mutta se vaatii tukitoimia.
– Aika hankala kenenkään on yksin ylläpitää omakotitalon hintaista autoa, Pyrhönen toteaa.
Hän kertoo esimerkin Kutemajärven Talouskaupan yrittäjästä, joka on onnistunut saamaan aikaiseksi yhteistyötä Kangasniemen kunnan kanssa.
– Kunta tukee Talouskaupan kauppa-autotoimintaa, ja kauppa-auto vie tuotteita syrjemmässä asuville vanhuksille.
Pyrhönen muistuttaa, että suuret ikäluokat joutuvat ikääntyessään luopumaan ajokorteistaan, ja samaan aikaan palveluiden määrä syrjäkylillä vähenee.
– Joka tapauksessa palvelut on jotenkin saatava kulkemaan syrjemmillekin seuduille. Yksi vaihtoehto on myymäläautot. Seuraava kauppiassukupolvi on ratkaisevassa roolissa kauppa-autojen säilymisessä, Pyrhönen uskoo.