Monelle Arteknosta tulee ensimmäisenä mieleen pallotuoli tai vene, mutta muoviin erikoistuneen yrityksen tiloissa askarrellaan monien muidenkin asioiden parissa. Kaikesta ei vain saa huudella talon ulkopuolelle.
– Monet asiat ovat sellaisia, ettei niistä voi puhua. Ei kyse ole kuitenkaan mistään vaarallisista jutuista, vaan liikesalaisuuden piiriin kuuluvista projekteista, toimitusjohtaja Harri Bister tuumaa.
Esimerkiksi venäläiset syvänmeren Mir-sukellusalukset olivat aikoinaan eräs tällainen ”hyshys-projekti”, jossa Artekno sai olla mukana.
Yrityksessä etsitään edelleen jatkuvasti uusia sovellus- ja käyttökohteita, mutta se on tavallaan jatkumoa jo pitkään vallinneelle toimintakulttuurille. Uuden kokeilemista kun ei ole kavahdettu Arteknon 60-vuotisen historian aikana missään vaiheessa: yritys on ollut mukana muun muassa niin lannoite-, tupakka- kuin tekstiilialallakin. Bister ei sulje uusia aluevaltauksia pois tulevaisuudessakaan.
– Muistan yrityksen perustajan aikoinaan sanoneen, että sitä tehdään, mistä on puute. Arteknon toiminnassa onkin vuosien varrella ollut hyvinkin nykytoiminnasta poikkeavia tuotteita, mutta ne ovat vieneet toimintaa eteenpäin tai ainakin tehneet historiasta värikkään. Minulla on kova usko, että muovin käyttö ja sovellusten määrä kasvavat tulevaisuudessa.
Pelkästä pellepelotonmaisesta keksijän ilosta projekteja ei kuitenkaan polkaista käyntiin. Takana pitää olla liiketaloudellisesti kestävät perusteet, sillä muoviosien muottien valmistus – varsinaisesta tuotteen valmistuksesta puhumattakaan – ei ole ilmaista.
Kangasalan ja tulevaisuuden Muovikatu
Mistä Arteknon toiminnassa sitten voi puhua? Esimerkiksi siitä, että yritys työllistää Suomessa noin 140 työntekijää. Virossa yrityksen elintarvikepakkaustoimintojen parissa työskentelee noin 90 ihmistä. Artekno tekee yhteistyötä niin koti- kuin ulkomaillekin esimerkiksi sairaala- ja laboratoriokalusteiden valmistajien, huonekalualan toimijoiden ja moottorikelkka- ja traktorivalmistajien kanssa.
Toimitusjohtaja Bister myöntää, että yksityisille asiakkaille teollisuuden alihankintatoiminta ei juuri näy. Huonekalut, pilkkijakkarat ja soutuveneet ovatkin lähinnä niitä tuotteita, joilla yritys on näkynyt rivikuluttajalle sen jälkeen kun yhdenlaisesta lippulaivasta eli isojen purjeveneiden valmistuksesta luovuttiin.
Osaamista ja muovia positiivisessa mielessä Artekno haluaa nostaa esille myös yrityksen 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pidettävässä Muovikatu avoinna -foorumissa. Saarioisten pääkonttoriin on kutsuttu muovialan suunnittelijoita, muotoilijoita ja alalle valmistuvia opiskelijoita, jotka samalla pääsevät tutustumaan Arteknon 60-vuotisnäyttelyyn.
Foorumin järjestäminen on toimitusjohtaja Bisterin mukaan yritykseltä iso satsaus tulevaisuuteen. Tapahtumaan tavoiteltiin mukaan myös Aakkulantien varrella sijaitsevia muita muovialan yrityksiä, mutta muut Kangasalan ”muovikadun” toimijat eivät lopulta päässeet mukaan.
Katseet on Arteknolla pidettävä nykyhetken ohessa tulevaisuudessa myös siksi, että hyväkään idea ei välttämättä etene toteutukseen pariin vuoteen. Yhden tuotteen tuotantoelinkaari on Arteknon Bisterin mukaan kolmisen vuotta, eikä yhteistyöyritys kiinnostuksestaan huolimatta ole välttämättä halukas aloittamaan uutta projektia jos edellinen on vasta saatu käyntiin.
– Yleisimmin toteutukseen päästään kuitenkin suunnilleen vuoden sisään, Bister arvioi.
Työn ja materiaalien laadusta ei Arteknolla silti tingitä, jotta oman tuotteen ”kiertoaika” olisi nopeampi.
– Joissakin tapauksissa on parempi, ettei osaa tehdä huonoa, Bister nauraa.
Monta väylää muovin pariin
Kun valtaosa nuorista on kiinnostuneempi seuraavan hittipelin suunnittelemisesta tai media-assistentin työstä, teollisiin töihin jääviä käsiä on koko ajan vähemmän. Moni arteknolainen on tullut taloon muualta kuin niin sanotun muovikoulun penkiltä, eikä toimitusjohtaja Bister ole poikkeus.
– Itsekin tulin yritykseen aika lailla sattumalta, kun kurssituttu oli Luopioisissa työnjohtajana ja suositteli suunnittelijaksi. Olin saanut autopuolen, en muovialan koulutuksen. Ympäristö innosti kuitenkin opiskelemaan lisää ja yhtiö on aina kannustanut opiskeluun. Niinpä luin itseni koneinsinööriksi ja vielä vanhoilla päivilläni diplomi-insinööriksi, hän kertoo.
Työvoiman saatavuuden lisäksi alalla kilpaillaan myös selviytymisestä. Esimerkiksi ympäristöystävällisyys on yrityksille sekä kilpailuvaltti että tiukentuvien säädösten sanelema taakka. Arteknollakin ympäristöarvojen huomiointi näkyy investointeina.
– EU:n myötä kilpailu on kiristynyt ja se tulee varmasti olemaan rajua jatkossakin. Jos lehtien synkkyyteen tilannetta peilaa, niin ei meillä kuitenkaan niin huonosti mene. Tämä vuosi vaikuttaisi olevan parempi kuin viime vuosi, joten suhteellisen tyytyväisiä tähän vuoteen voi olla. Teollisuuden alihankinnassa suhdanteet menevät kuitenkin jatkuvasti ylös ja alas. Kasvu on haettava Suomen rajojen ulkopuolelta.
