Uhrausten voima ei heikkene

Pälkäneen Sotaveteraanit ry:n perustamisesta tulee 4.12. kuluneeksi 50 vuotta. Yhdistys juhli täyttyviä tasavuosikymmeniään viime perjantaina Rönnvikissä.

Pälkäneen Sotaveteraanit ry. oli järjestyksessä 22. Suomeen perustettu sotaveteraaniyhdistys.  Enimmillään jäseniä oli noin 280, kun heitä tällä hetkellä on jäljellä 14 miestä ja 7 naista.

Sotilaiden ja lottien, kotirintaman ahertajien ja Suomen jälleenrakentajien tekemien uhrausten voima ei heikkene vaikka heidän joukkonsa pienenee. Päinvastoin, kuten Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä totesi onnittelupuheessaan, Pälkäne on ollut maanpuolustusasioissa aina edistyksellinen pienten maaseutukuntien joukossa.

Vuonna 1963 veteraanien asioiden ajaminen ei ollut erityisesti ”muotia” – ja sillä vuosikymmenellä oli paljon heihin liittyviä asioita, joista mieluummin vaiettiin. Pälkäneellä isänmaallinen henki piti pintansa vaikeinakin vuosina, ja edelleen se näkyy. Yhdistykselle jaettiin yhä kiitosta muun muassa viime maaliskuussa Nuijalla pidetystä Veteraaniviikon päätösjuhlasta, jonka järjestelyt olivat vakuuttava näyttö paikallisesta maanpuolustusharrastuksesta.

Vastaehdokkaita ei ilmestynyt

Perustaessaan yhdistystään veteraanit olivat nuoria ja keski-ikäisiä, kiinni perheissään ja työelämässä, ja alkuvuosien toiminta oli sen mukaisesti

aktiivista ja yritteliästä. Pälkäneen sotaveteraanit muun muassa vuokrasivat Nenänpään alueen ja aloittivat siellä leirintätoiminnan.

Viidenkymmenen vuoden jälkeen yhdistyksen toimintaa tukevat ja perinteitä jatkavat Tammenlehväsäätiö sekä toiset maanpuolustusjärjestöt; jäljellä oleville veteraaneille halutaan tarjota niin paljon apua ja virkistystä kuin pystytään.

Toiminta on hyvin erilaista kuin puoli vuosisataa sitten, mutta Pälkäneen yhdistyksessä on ainakin yksi asia pysynyt samana perustamisesta asti.

Pälkäneen Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana toimii edelleen Tuomo Tiililä, 88, joka aikanaan oli rekisteröimässä yhdistystä ja nyt otti sen puolesta vastaan huomionosoitukset ja muistamiset.

– Olen ollut alusta saakka joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja – nimenkirjoittajana olen pysynyt koko ajan. Ei ole oikein tullut vastaehdokkaita…, Tiililä pohdiskeli.

Puheenjohtajalla oli aikanaan kiireiset paikat. Jäseniä liittyi joukkoon tiuhaan tahtiin, ja yhteiset projektit olivat kunnianhimoisia. Vielä 1960-luvulla osa kansasta eli varsin niukoissa oloissa, ja käytännön apu monien veteraaniveljien perheissä oli tuiki tärkeää. 50 vuoden horjumaton suosio kertoo omaa kieltään johtomiehen taidoista.

Nyt hänkin voi juhlia voi tyytyväisin mielin.Vihdoin veteraanit voivat vain nauttia sitkeän työnsä hedelmiä.

– Mikäs minulla tässä, kun nuoremmat hoitavat hommat ja minä otan vastaan kiitokset, Tiililä naureskeli.

Laitikkala näytti parastaan

Juhlan runkona olivat päivällinen ja kahvi sekä vaikuttavat musiikkiesitykset, mikä takasi veteraaniväelle viihtyisää yhdessäoloaikaa pitkien

ohjelmanumeroiden kuuntelun sijaan. Tilaisuuden avasi Vesa Mellavuo ja päätti yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja Kalevi Koivisto. Juontajana toimi Markku Koskelo.

– Me kolme olemme yhdistyksen nuoriso-osasto, tosin kaksi kolmasosaa meistä on eläkkeellä, Kalevi Koivisto vitsaili viitaten siihen, että veteraanityössä tosiaan on tilaa ja paikkoja tarjolla nuoremmille sukupolville.

Pälkäneen kunnan puolesta yhdistystä oli onnittelemassa kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko ja seurakunnan puolesta kirkkoherra Jari Kemppainen.

Juhlan alussa Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alho lähetti seppelpartion Pälkäneen sankariristille.

Juhlan musiikkiohjelmasta vastasivat Korsukööri sekä Laitikkalasta kotoisin oleva mezzosopraano Katariina

Heikkilä. Kansainvälisiltä estradeilta tunnetun oopperalaulajattaren esiintyminen häikäisi ja suorastaan hämmensi yleisön.

Isäntäkylä tarjosi muutenkin juhlaväelle parastaan, sillä toinen vieraissa hämmästystä ja ihailua herättänyt asia oli Rönnvikin vertaansa vailla oleva ruoka.

 

Maanpuolustustahto elää

Valtio myöntää joka vuosi rahaa kunnille veteraanien palveluja varten, mutta huolestuttava asia on, että sitä palautuu joka vuosi käyttämättömänä. Kaikki veteraanit eivät jaksa hakea

käytettävissä olevaa tukea tai ottaa selvää mahdollisuuksista saada sitä. Oikeus tukeen on myös

puolisoilla ja leskillä.

– Vetoamme kuntiin, että rahat todella käytettäisiin veteraanien hyväksi, sanoi toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Pälkäneen kunta muistaa veteraanejaan tarjoamalla ilmaisen aterian viisi kertaa viikossa kullekin parhaiten sopivalla tavalla.

– Koemme että arkinen kädenojennus on paras kiitos siitä, että pelastitte isänmaamme. Kaiken kaikkiaan toivoisin yhteiskunnassa enemmän yhteen hiileen puhaltamista veteraanien asioissa, jotta palvelut olisivat kaikkien tiedossa ja käytettävissä, Petri Urkko totesi.

Puolustusvoimien tervehdyksen toi Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Matti Eskola, joka myös omasta puolestaan kiitteli pälkäneläistä maanpuolustustahtoa ja innostusta.

Eskolan mukaan vapaaehtoinen työ yleisen asevelvollisuuden tukena on jatkossakin Suomen tärkein puolustusratkaisu.

– Nykyinen järjestelmä voi hyvin ja vastaa tavoitteita. Reserviläisten osaamistaso on erinomainen ja kansa kannattaa tätä tapaa. Varusmiehet eivät ole koskaan aikaisemmin antaneet koulutuksestaan niin korkeita arvosanoja kuin nyt, hän muistutti.