Ennätysten mies: Pälkäneen Reserviupseerikerho järjesti itsenäisyyspäivän alla tupaillan, jossa tutustuttiin talvisodan suureen ilmasotasankariin

Hävittäjä-ässän kuumimmat neljä minuuttia

Tällaisilla Fokker D.XXI-hävittäjillä Jorma Sarvanto lensi talvisodassa. Lähde: Wikipedia

Tammikuun 6. päivänä 1940 aamuinen pilvipeite on väistynyt Etelä-Suomen yltä keskipäivään mennessä. Punertava talviaurinko paistaa matalalta ja häikäisee seitsemää Neuvostoliiton armeijan hävittäjälentäjää, niin että he eivät havaitse yksinäistä konetta, joka lentää alapuolelta ohi heidän laivueensa.

Loppiaispäivän aamuna oli ollut huono lentosää, mutta koska tietoja vihollisen mahdollisesta lähestymisestä oli alkanut kuulua, suomalaiskoneita nousi Utista ilmaan. Luutnantti Jorma Sarvantokin lensi aamulla kaksi tiedustelulentoa, mutta 300–400 metrin korkeudessa oleva pilvikerros heikensi näkyvyyttä.

Kello 11.55 alkoi Savon radan varresta tulla tietoja, että idästä oli lähestymässä seitsemän viholliskoneen laivue. Kaksi lentopartiota nousi ilmaan, mutta jostakin syystä Sarvannon Fokker D.XXI -koneen moottori ei saanut tarpeeksi kierroksia, ja hän joutui nousemaan yksin erillään muista.

Kun se huomattiin, kentältä lähti kolmas partio hänen peräänsä avuksi, mutta Sarvanto oli ehtinyt lentää jo niin pitkälle, etteivät muut tavoittaneet häntä ajoissa.

 

Yksi vastaan seitsemän

Koneet lentävät hyvin lähellä toisiaan, kolme kiilassa ja niiden vieressä neljä melkein rivissä. Sarvanto havainnoi niitä tarkasti ja tekee samalla

Suomen kaikkien aikojen menestynein hävittäjälentäjä Jorma Sarvanto. Lähde: Wikipedia.

nopean suunnitelman.

Hän nousee viholliskoneiden tasolle vasta 500 metriä niiden takana. Tarvitsee vain kääntää kone, niin hänellä ainutlaatuinen takaa-ajoasema.

Päästyään lähemmäs vihollislaivuetta hän päättää, että vasen siipikone putoaa ensin.

Välillä tulee säikähdys: oma kone rävähtää ylimääräisesti, siihen on osunut! Sarvanto suuntaa luotisuihkun kohti kahta ensimmäistä uhriaan ja pudottaa hetkessä molemmat. Fokkerissa on neljä konekivääriä, mutta niitä ei voi suunnata erikseen, vaan kohteeseen on tähdättävä konetta siirtämällä.

Sarvanto näkee, että koneet putoavat. Hän siirtyy muodostelman vastakkaiselle laidalle ja ampuu hurmiossa, riemastuneena menestyksestään. Hän on päättänyt tuhota koko laivueen.

Kolme konetta putoaa nopeasti. Toiset kääntyivät kuin kirjanlehdet palaen pois muodostelmasta, lentäjä itse on muistellut näkyä.

Viimeistä edellinen kone ei ole yhtä helppo uhri kuin muut, mutta lopulta sekin putoaa. Ilmaan jää vain yksi kone, Sarvanto yrittää saada senkin, mutta luodit ovat loppuneet.

Yhden lentäjän taistelu seitsemää vastaan on päättynyt historialliseen voittoon. Suomalainen luutnantti on noin neljässä minuutissa pudottanut kuusi vihollisen konetta. On syntynyt maailmanennätys, jota kukaan ei ole tähän päivään mennessäkään rikkonut.

Kun Sarvanto laskeutuu ja hänen koneensa tutkitaan, siitä löytyy 23 luodinjälkeä.

 

Sotilasura oli suurin haave

Jorma Kalevi Sarvanto (1912–1963) on Suomen kaikkien aikojen menestynein taistelulentäjä, hävittäjä-ässä, jonka urotyöt tunnetaan yhä laajasti

Jorma Sarvannon poika kapteeni evp. Pekka Sarvanto kertoi isästään Pälkäneen Reserviupseerikerhon tupaillassa.

maailmallakin. Siviilioloissa hän harrasti muun muassa luontoa ja valokuvausta, ja oli monipuolinen ja taitava urheilija, muun muassa SM-tason uimari.

Hänen poikansa, kapteeni evp. Pekka Sarvanto kertoi isästään Pälkäneen Reserviupseerikerhon tupaillassa viime viikolla. Esitelmätilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille.

Jorma Sarvanto on syntynyt Turussa, mutta hänellä on osaksi hämäläiset juuret. Sarvannon suku on lähtöisin Ruovedeltä, ja Jorma Sarvannon isä, vaatturimestari Kaarle Sarvanto teki osan elämäntyöstään Tampereella.

Sarvanto valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta vuonna 1933 ja lähti heti rakentamaan haaveilemaansa sotilasuraa. Hän astui palvelukseen Porin rykmenttiin, suoritti Ilmavoimien reserviupseerikurssin ja valmistui vuonna 1937 Ilmavoimien 19. kadettikurssilta, kurssinsa priimuksena.

Talvisodassa Sarvanto palveli Lentolaivue 24:n neljännessä lentueessa. Kuuden koneen kertapudottamisen lisäksi hän saavutti talvisodassa toisenkin ennätyksen, jota hän ei koskaan tullut itse tietämään. Hän saavutti nimittäin 10 pudotusta ensimmäisenä kaikista toisen maailmansodan hävittäjälentäjistä, mutta asia on selvinnyt vasta myöhemmin, kun kaikkia käytettävissä olevia lähdetietoja on voitu vertailla.

Sarvanto osallistui myös jatkosotaan, jossa hän lensi Brewster-hävittäjiä, kunnes hänet siirrettiin ilmavoimien esikuntaan ja useihin muihin arvostettuihin tehtäviin. Sodan jälkeen hän jatkoi työtään ilmavoimien palveluksessa, muun muassa sotilasasiamiehenä Lontoossa, ja viimeiseksi Karjalan Lennoston komentajana, mistä hän jäi eläkkeelle 48-vuotiaana.

Jorma Sarvanto ehti aloittaa vielä siviiliuran Inkeroisten PYP-pankin johtajana, mutta hän menehtyi vaikeaan sairauteen jo kolme vuotta myöhemmin, 51-vuotiaana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?