Pälkäneen kunta aikoo kiirehtiä liikuntahalliprojektia. Syynä on se, että erilaiset sisäpallopelit ovat kasvattaneet suosiotaan ja salivuoroista on pulaa. Muilla liikuntalajeilla kuin koripallolla ei kuitenkaan ole pakottavaa salitilan tarvetta.
Luja Lukon koripallojuniorit ovat nousseet ensimmäistä kertaa seuran historiassa ylemmälle sarjatasolle, eivätkä voi pelata kotiotteluita yhteiskoulun liian pienessä salissa. Liikuntahallista ei ole pulmaan kuitenkaan akuuttia apua, sillä halli valmistuisi aikaisintaan vuosikymmenen lopussa.
Ei lisää velkaa nykyisessä taloustilanteessa
Pälkäneellä on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden aiheuttamista menoista ja siksi veroäyriin on korotuspaineita. Kunnan nykyisessä taloustilanteessa ei ole järkevää ottaa suurta määrää lisää velkaa kuin pakottaviin hankkeisiin. Tällainen on jäteveden puhdistamon remontti.
Liikuntahallia varten on järkevää ottaa velkaa vasta kun jäteveden puhdistamon remontin ja hakelämpölaitoksen lainat on maksettu pois. Myös komeasta pääkirjasto Arkista on luultavasti vielä lainoja maksamatta. Liikuntahallin vuoro on 2020-luvun lopulla.
kaksivesijärjestelmä houkuttelisi liikuntahallia enemmän
Eero Laesterä arvelee, että liikuntahallin avulla Pälkäneelle saadaan houkuteltua veroa maksavia lapsiperheitä, mikä pitää paikkansa. Kestää kuitenkin vuosikymmeniä, että uusilta veronmaksajilta saatujen kunnallisverojen määrät ovat lähelläkään liikuntahalliin otettavan lainan määrää.
Liikuntahallia kaavaillaan kaavoitettavalle Roholan alueelle. Tänne olisi järkevämpää toteuttaa Reiner Zeitlinin ehdottama kaksivesijärjestelmä.
Olen kirjoittanut kaksivesijärjestelmästä aiemmin. Kaksivesijärjestelmä yhdistää jokiveden ja pohjaveden parhaat puolet: Pehmeä jokivesi sopii kovaa pohjavettä paremmin tukan- ja pyykinpesuun – pesukoneeseen ei tule kalkkisaostumia. Hapettunut jokivesi sopii raakaa pohjavettä paremmin kasvien kasteluun. Jokivettä riittää rajattomasti kuivinakin kausina. Ruokavedeksi on parasta mahdollista vettä – harjun luonnollista pohjavettä.
Kaksivesijärjestelmään tarvitaan jokiveden pumppuasema ja paikallinen matala vesitorni. Ylimääräistä kaivettavaa putkilinjaa ei ole kuin joesta pumppuasemaan ja pumppuasemasta lähimpään taloon. Muihin taloihin vieviin putkikaivantoihin upotetaan sekä pohjavesi-, että jokivesiputki.
Liikuntahalleja on monissa muissakin kunnissa, mutta kaksivesijärjestelmä olisi ainutlaatuinen pioneerihanke. Edistyksellinen kaksivesijärjestelmä nostaisi Pälkäneen median keskipisteeseen. Tällöin Roholan alueen tontit menisivät ekohenkisille asukkaille kaupaksi ”kuin kuumille kiville”. Roholan alueen kaksivesijärjestelmä toisi Pälkäneelle veronmaksajia enemmän kuin liikuntahalli ja kustannukset olisivat minimaaliset liikuntahalliin verrattuna.
Jukka Ollikkala
