Mikael Kinanen ei kokenut nuorempana tulleensa hyväksytyksi omana itsenään. Hän oli herkkä ja niin kutsuttu kaunis mies. Sellaisilla piirteillä varustetun miehen oli vaikea tulla näkyväksi samalla ihmisenä, mutta kuitenkin miehenä.
Kuvataitelijaksi Tampereelta valmistuneen Kinasen perinteistä mieskäsitystä haastava valokuvaprojekti saikin alkunsa turhautumisesta perinteiseen, kapeaan mieskäsitykseen. Kinasen mukaan miehisyyden tarkastelu on jäänyt sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että kuvallisissa esityksissä hyvin yksipuoliseksi: mies kuvataan joko norminmukaisena vahvana ja miehekkäänä miehenä, tai sitten sille poikkeuksen muodostavana feminiinisenäja yltiöherkkänä miehenä. Norminmukaisissa kuvissa käytetään muun muassa vahvoja kontrasteja, joissa valo nuolee miehen jokaista lihasta.
– Vastakkaisissa kuvissa herkän miehen poikkeuksellisuuttaan korostetaan voimakkaasti. Tuntuu, ettei yhteiskunnassamme ole olemassa miehisyyden esittämisen välimuotoja: saat olla joko normatiivinen mies tai sitten sen poikkeama. Mielestäni tällaisen näkemyksen vinksauttava uudelleentulkinta on hyvin ajankohtainen tälläkin hetkellä. Miehillä on oikeus tulla näkyville myös toisenlaisten miehensä olemisen tapojen kautta.
Miehiä kadulta
Kangasalan pääkirjaston Taidetila Terran tämän vuoden näyttelykalenteriin Kinasen valokuvanäyttely on kirjattu pidettäväksi 11.–29.8..
Sitä ennen Kinasella on edessään haaste löytää miehet kuviin. Kahdeksan kuvaa on jo otettu, mutta tarkoitus on saada esille vähintään 20 kuvaa eri ikäisistä ja näköisistä miehistä.
– Jo otetuissa kuvissa on esillä aika lailla nuoria miehiä. Haluan näyttelystä kuitenkin mahdollisimman monipuolisen.
Tällä hetkellä Kinanen etsii Kangasalta näyttelylle yhteistyötahoja. Rahoitusta vaatisi muun muassa idea työpajasta, jossa Kinanen kuvaisi kangasalalaisia miehiä.
– Tilat työpajan pitämiseen ovat etsinnässä. Opiskelen kuitenkin tällä hetkellä Kuvataideakatemiassa ja Aalto-yliopistossa, mikä nappaa arjestani suuren osan.
Kinasen on tarkoitus etsiä kuvattavia esimerkiksi perinteisen feissaamisen, eli kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen kautta.
– Haluan antaa mahdollisuuden muillekin kuin omien verkostojeni kautta hankituille kuvattaville. Tiedän kuitenkin, että kadulta sattumanvaraisesti kohtaamaani ihmistä ei ole maailman helpoin saada puhutetuksi tällaiseen projektiin, Kinanen sanoo.
Herkkyys löytyy improvisoimalla
Projektin kuvat toteutetaan kuvattavien kanssa improvisaatioharjoituksina, joissa etsitään elekielen ääripäitä maskuliinisesta uhosta feminiinisyyteen ja herkkyyteen.
– Äärimaskuliinisen poseeraamisen kauttakuori murtuu ja kuvaushetkeen tulee usein rentoa huumorillisuutta, Kinanen kuvaa.
Kuvissa herkkyyttä ja kauneutta ei kuitenkaan ole tarkoitus lähteä esittämään tai korostamaan ulkoisin keinoin.
– En halua kuvattavien ryhtyvän poseeraamaan, vaan feminiinisyys on tarkoitus löytyä heidän sisältään. Se voi näyttäytyä kuvissa hyvin pieninä seikkoina ja nyansseina.
Pääasiassa Kinanen kuvaafeminiinisyyttä eleiden, asentojen ja ilmeiden kautta. Valokuvat otetaan noudattaen samaa muotokaavaa, jossa mies kuvataan yläruumis paljaana ja tummat farkut jalassa. Kuvat rajataan neliön muotoon valkoiselle taustalle, ja mallien lisäksi kuvassa näkyy vain valkoista taustaa.
Mikael Kinasen näyttely Kuuliaiset ruumiit=Docilebodies Kangasalan pääkirjaston taidetila Terrassa 11.8.–29.8..
