Kirjastojen näyttelyissä parasta on niiden monipuolisuus. Viime vuonna Pälkäneen pääkirjasto Arkin näyttelytilassa nähtiin muun muassa vanhoja Kotiliesiä, joulukortteja, käsitöitä ja Epaalan koulun lasten tekemä Kostian taistelun merkkivuoden näyttely.
Tämä vuosi tulee olemaan yhtä monipuolinen. Pälkäne-korteista tutuksi tullut Yrjö Tikka tuo tällä kertaa kirjastolle vanhoja leimamerkkejä ja -papereita. Leimamerkkejä on käytetty asiakirjoissa, muun muassa vanhoissa lainhuudoissa, vekseleissä, kauppakirjoissa ja konkurssiasiakirjoissa.
Leimamerkkejä ja -papereita Tikka on hankkinut muun muassa huutokaupoista. Vanhin leimamerkki hänellä on 1700-luvulta, jolloin Suomi oli Ruotsin vallan alla.
Kauneimpina Tikka pitää vaakunakuvioituja 1860-luvun merkkejä. Niin ikään ihmisten käsialanäytteet papereissa kiehtovat.
– Mikä siinä onkin, että tuolloin ihmisillä oli niin paljon kauniimpi käsiala kuin nykyaikana, Tikka ihmettelee.
– Materiaalia minulla on sellaiset kymmenen kiloa. Ihan kaikkea en siis aio kirjastolle toukokuussa tuoda, Tikka sanoo.
Pohjoisen taikaa
Pälkäneläistä Kauko Pudasta voisi kai kutsua jonkinsortin tunturimaalariksi. Kolarista kotoisin oleva mies katseli ja kuljeskeli nuoruutensa pohjoisen tuntureilla. Jossakin vaiheessa jylhät maisemat alkoivat siirtyä kuviksi paperille ja maalauspohjille.
Ensimmäisen näyttelyn Pudas piti vuosi sitten Valkeakosken kirjastossa. Se oli suksee, minkä jälkeen näyttelyitä on ollut 13 pitkin Pirkanmaata. Pudas sanoo saavansa näyttelyistä paljon palautetta.
Helmikuussa Pudas tuo töitään Arkkiin. Pelkkiä maalauksia nämä työt eivät ole, sillä Pudas on sommitellut niiden osaksi kyniä ja pullon korkkeja.
– Mietin pitkään, miten tuunaan kynät ja korkit maalausten osaksi, jotta ne olisivat luontevia, eivätkä vaikuttaisi irrallisilta.
Poroaiheisissa töissä Pudas on hyödyntänyt kyniä muun muassa porojen aitauksina. Värikkäät korkit sen sijaan sopivat hyvin ruskaisen maaston osaksi.
Vinksahtaneet ihmisvartalot
Ihmisen eri tajunnan puoliin vetoavat Seppo Alanissin maaliskuussa Arkkiin esille tulevat grafiikantyöt. Teosten linnunpäiset ihmisvartalot, luurangot, kallot ja vartalon vinksahtaneet muodot ammentavat tunnelmiaan mytologiasta, uskonnoista ja eri kulttuureista.
– Töideni muotokielessä näkyy myös kiinnostukseni sarjakuvaan, Alanissi mainitsee.
Saimaan ammattikoulussa kuvataidetta opiskeleva Alanissi ei vielä tarkalleen tiedä, mitä teoksia Arkissa nähdään.
– Saattaapa mukaani lähteä abstraktimpaakin materiaalia sekä joitakin taide-esineitä.
Lukionsa Pälkäneellä käynyt Alanissi tekee taidetta monesta syystä.
– Kliseisin mutta samalla tosin vastaus on se, että ilmaisen taiteella asioita joita en osaa kielentää. Metalligrafiikka on myös meditatiivinen laji. Piirtäessä mekaanisesti kuvaa laatalle mieli ei askartele turhan ryönän kanssa.
Tammikuun ajan Arkissa esillä Ryhmä X:n Three dimensions – kolme ulottuvuutta – niminen kansainvälinen näyttely. Yhteisteoksissa mukana ovat kanadalaiset Hélène Rochefort ja Johanne Vermette sekä pälkäneläinen Anja Mattila-Tolvanen.
Kommentointi on suljettu.