Hiljaisia tuntuvat olevan eläkepäivät Haltialla.
Maanantaina ensin avantouinti ja illaksi karaokekerhoon Mikkolan navetalle tai musiikkiteatterin harjoituksiin Pälkäneelle. Tiistaina päivällä vesijumppa ja illalla kansalaisopiston keramiikkakurssi.
Keskiviikko on kokousilta. Siihen on keskitetty SPR:n ja muiden yhdistysten sekä diabeteskerhon tapaamiset. Torstaina kansalaisopiston öljyvärimaalauskurssi Pälkäneellä ja perjantaina kuntosaliryhmä Rautajärvellä.
Lauantaina saattaa olla kahvinkeitto- ja myyjävuoro diakoniapiirin kirpputorilla seurakuntakeskuksen alakerrassa, mutta sen jälkeen viikonloput varattu lapsille ja lastenlapsille.
Kun aktiivinen ihminen kertoo harrastuksistaan, kuullaan helposti luettelo siitä, mitä hän on missäkin tekemässä ja muille järjestämässä. Mutta Raija Vaaleri korostaa myös sitä, mitä harrastukset hänelle antavat.
Niitä kaikkia yhdistävä tekijä on mukavien ihmisten tapaaminen.
– Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä. Siksi esimerkiksi kierrän mielelläni Haltian talot yhteisvastuukeräyksessä.
Kesäisestä kirkkopäivystyksestä on tullut Vaalerille samanlainen perinne.
– Päivystän juhannusviikon SPR:n puolesta. Se on mukavaa, sillä tiekirkko tuo paikalle mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa rupatellessa ja kahvia keitellessä päivät menevät nopeasti.
Nopea apu auttaa eniten
Haltian monitoiminainen on monessa mukana. Raija Vaaleri on toiminut parikymmentä vuotta Luopioisten SPR:n puheenjohtajana. Yhtä pitkään hän johti myös Haltian kylätoimikuntaa.
Punaisen ristin paikallisyhdistyksessä on reilut 70 jäsentä. Heistä kymmenkunta on aktiiveja, jotka hoitavat suurimman osan toiminnasta.
Porukka organisoi nopeasti keräyksen, kun maailmalla tarvitaan apua.
Tulipalon vahingot jäävät pieniksi, kun paikalle saadaan nopeasti riittävän paljon pelastajia. Kriiseissä tilanne on samanlainen: eniten auttaa apu, joka saadaan mahdollisimman ripeästi paikalle.
Luopioisten SPR pystyy järjestämään apua parilla puhelinsoitolla. Kun hirmumyrsky niitti valtavaa tuhoa Filippiineillä, yhdistys lahjoitti saman tien tuhat euroa avustustöihin.
– Tilillä oli kesän jäljiltä rahaa, kun olimme myyneet torilla arpoja. Lisäksi järjestimme apteekin kanssa keräystapahtuman, Vaaleri kertoo.
Hyväntekeväisyys on Luopioisissa helppoa, koska ihmiset ovat auttamishaluisia.
– Keräyslippaisiin pudotellaan jopa viisikymppisiä. Syksyn Nälkäpäiväkeräyksessä saimme taas kokoon toista tuhatta euroa. Monet kesäasukkaat ovat keräyksen aikaan vielä mökeillään, ja hekin ovat innolla mukana, vaikka saattavat osallistua siihen myös kotipaikkakunnillaan.
SPR välittää ystäviä
Kansainvälinen kriisiapu näkyy laajalti, mutta arjessa Luopioisten SPR keskittyy auttamaan omalla paikkakunnallaan. Nykyisin keskeinen osa työstä on ystävätoiminta. SPR järjestää vanhuksille ystäviä ja kuskaa ikäihmisiä muun muassa nimikkokirkkopyhään.
Vaalerin vetämässä ystävätoiminnassa on mukana kymmenkunta ystävää. Monilla heistä on useampikin vanhus, jota he käyvät ilahduttamassa. Raija Vaalerilla vakiovierailukohteita on kaksi: toinen kirkolla ja toinen Rautajärvellä.
– Käyn Rautajärvellä kuntosalilla ja poikkean monesti samalla reissulla ystäväni luokse.
Jokaisella ystävätoiminta muotoutuu omanlaisekseen. Vaaleri vie mielellään kukkia, ja jos on sattunut leipomaan, myös tuoretta hiivaleipää.
– Ystävä voi tarjota kahvit jos haluaa. Rupattelutuokiot ovat antoisia, sillä vanhukset ovat ehtineet nähdä ja kokea niin paljon.
Ystävätoiminta on näkymätöntä työtä. Siitä ei huudella kylillä, sillä ystäviä sitoo vaitiolovelvollisuus.
– Niin kauan aion käydä ystävien luona kuin vain itse jaksan. Vielä tulee sekin päivä, kun istun kotona katselemassa vanhoja valokuvia, Vaaleri nauraa.
Säästöpankkisäätiön apurahan turvin SPR on saanut koulutettua ystävätoimintaan uusia aktiiveja ja järjestettyä retkiä.
Toisten töppäyksistä oppia
Diabetesyhdistys on tuonut Sydän-Hämeeseen monta terveyshanketta, jotka kannustavat ihmisiä liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Raija Vaaleri lupautui heti ensimmäisen hankkeen aikana diabeteskerhon vetäjäksi. Kymmenkunta kerholaista kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Monesti ohjelmassa on muutakin, mutta tapaamisten tärkeintä antia on kokemusten vaihto.
– Eli kerromme töppäilyistämme ja yritämme ottaa niistä opiksi.
Anna Tapion koulun asuntolanvalvojana Raija Vaaleri ravasi rappusissa edestakaisin. Eläkkeellä askelet vähenivät ja kiloja alkoi kertyä. Liikunnalla ja säännöllisellä syömisellä painokäyrä laski ja kunto koheni.
– 103-kiloisena en enää kävelisi tässä. Nyt uin, hiihdän, vesijumppaan ja sauvakävelen. Kesäisin kävin parhaina päivinä viidesti uimassa. Haltianselkä on ihana paikka uida, kylän rantaa uintireissuillaan kunnossa pitävä Vaaleri kehuu.
Raiski, laulava assu
Musiikki, öljyvärimaalaus ja keramiikka ovat pysyneet tärkeänä harrastuksena eläkepäivillä. Raija Vaaleri sanoo olevansa kaikissa niissä varsin keskinkertainen.
– Lauloin lapsena kuorossa ja kävin pianotunneilla. Into lopahti, kun opettajan mielestä olisi pitänyt alkaa harjoitella neljä tuntia päivässä.
Vaaleri innostui musiikkiharrastuksesta uudelleen myöhemmällä iällä, kun oma tyttö lähti kuuden vanhana pianotunneille. Anna Tapion koululla ”Raiski” opittiin tuntemaan ”laulavana assuna”: asuntolanvalvoja esitti oppilaille syntymä- ja nimipäiväonnittelut laulaen.
Nyt Vaaleri harrastaa laulua Mikkolan navetan karaokekerhossa ja Pälkäneen musiikkiteatterissa.
– Meillä on musiikkiteatterissa mahdottoman hyvä ohjaaja. Hän on löytänyt meistä uusia puolia ja jokaiselle sopivat laulut, Vaaleri kehuu Pasi Repoa.
Talven ajan harjoiteltu Matkalaukku saa helmikuussa ensi-iltansa Pälkäneen teatterilla.
Savityöt ovat syy kokoontua
Yksi rakas harrastus uhkaa lopahtaa, jos opiston keramiikkakurssi ei jatku Luopioisissa. Mikkolan navetalla lainassa oleva keramiikkauuni on lähdössä. Jos tilalle ei järjesty uutta, ryhmä lopettaa.
Harrastajilla syntyi kahnausta opettajan äitiysloman tuuraajien kanssa.
– Kurssit pidettiin lauantaina ja sunnuntaina kello 10–15. Kuka jaksaa tehdä savitöitä koko viikonlopun, Raija Vaaleri ihmettelee.
Luopioisten harrastajat haluaisivat kokoontua säännöllisesti ja tehdä omiakin projekteja. Käsitöiden lomassa sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää.
– Meillä on hyvät tilat, uunit ja innokkaat harrastajat. Miksi kansalaisopisto haluaa lopettaa sellaisen?
Raija Vaaleri ei pelkää tarttua uusiinkaan haasteisiin. Kun kotiin hankittiin uusi tietokone, hän päätti vanhoilla päivillään opiskella sen käytön.
– Järjestin itselleni ja muille vasta-alkajille Mikkolan navetalle tietotekniikkakurssin, joka alkoi viime viikolla.
Koneelle on tarvetta, sillä muun muassa tieto SPR:n toiminnasta kulkee entistä enemmän sähköisesti.
Haltia elää ympäri vuoden
Haltia tunnetaan idyllisenä kesäparatiisina. Raija Vaaleri sanoo, ettei kylä hiljene talvellakaan, vaikka isoimmat tapahtumat keskittyvätkin kesään.
Vuoden kohokohta on Haltiapäivät heinäkuun ensimmäisenä lauantaina. Leppoisa kyläjuhla on nykyisten ja entisten kylläisten sekä kesäasukkaiden kohtauspaikka. Vaaleri on esiintynyt juhlassa jokseenkin joka vuosi.
Vaalereista tuli haltialaisia kolmisenkymmentä vuotta sitten.
– Ostimme miehen Erkin kotitalon ja ryhdyimme viljelemään kurkkuja ja tomaatteja. Kasvituholainen lopetti kuitenkin viljelyspuuhat.
Vaaleri sanoo viihtyvänsä luonnonkauniissa ja rauhallisessa kylässä ennen kaikkea mukavien ihmisten ansiosta. Ilman autoa sivukulmilla eläminen kävisi kuitenkin konstikkaaksi. Vaaleri on ehtinyt siihen ikään, että ajoluvan saa vain viiden vuoden määräajaksi.
– Olin yllättynyt, miten helposti kortin uusiminen onnistui, sillä en ole kovin kummoinen kuski. Kun aikanaan ajoin kortin Riihimäellä 19-vuotiaana, niin vastaan ei tullut yhtään autoa.
Vaaleri nauraa, että isäntä asetti nytkin korttiin lisärajoituksen: se on voimassa vain kirkolle saakka.
Anna Tapion seniori
Raija Vaalerista ehti tulla 34 vuoden aikana yksi Anna Tapion koulun legendoista. Hän aloitti vuonna 1973 Aitoon yksityiskoulun puutarhurina. Samoihin aikoihin sisäoppilaitokseen alkoi tulla ensimmäisiä poikia.
– Tursolassa asustava Janne Höysniemi oli yksi ensimmäisistä, Vaaleri muistelee.
Parikymmentä vuotta puutarhaa hoitanut Vaaleri toimi viimeiset 14 vuotta asuntolan hoitajana. Entinen ”assu” on hieman huolissaan koulun muutoksesta ja yövartijoista.
– Eivät nuoret tarvitse vartijoita, vaan rakkautta ja rajoja.
Työ energisten nuorten parissa piti Vaalerinkin virkeänä.
– Puutarhatöiden kiintiö tuli kuitenkin työvuosien aikana täyteen. Onneksi mies kantaa nykyisin vastuuta sekä puutarhasta että siivouksesta.
Anna Tapion koulun vuosien aikana Vaaleri sai elinikäisiä ystäviä sekä henkilökunnan että oppilaiden joukosta. Eläkepäivilläänkin hänet kutsutaan moniin luokkakokouksiin.
Vaalerin perustama Anna Tapion seniorit puolestaan kokoaa koulun entiset rehtorit, opettajat, karjakot ja muut työntekijät lähes vuosittain yhteen. Vaaleri on iloissaan siitä, että entinen rehtori Kaarina Lukkaroinen on ollut aina mukana.
Vappuna 90 vuotta täyttävä teräsmuori on kuitenkin sairaalahoidossa loukattuaan itseään.
– Siinä päättyy yksi aika, kun hänestä aika jättää, Vaaleri huolehtii jo etukäteen.
Raija Vaaleri täyttää keskiviikkona 70 vuotta. Merkkipäivän alla hän matkusti siskojensa kanssa Kanarialle.
