Lisääntyneet kirkosta eroamiset, homoseksuaalisuus, uskon merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Siinä asioita, jotka luterilaisen kirkon piirissä ovat viime aikoina herättäneet kysymyksiä – ja eripuraa.
Näihin asioihin paneutui myös Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vieraillessaan viime perjantaina Pikkolan yläkoululaisten luona. Vierailu oli osa piispantarkastusta, joka suoritettiin Kangasalan seurakunnassa viikonvaihteessa. Kouluvierailua varten koulun luottamusoppilaat olivat valmistelleet piispalle kysymyksiä, joista osa oli varsin kinkkisiä ja piispan etiikankäsityksiin perehtyviä.
Onko avioliitto vain naisen ja miehen?
Mitä mieltä olet homoseksuaalisuudesta? Siinäpä varsin suorasukainen, ja oppilaiden keskuudessa selvästi aitoa kiinnostusta herättänyt kysymys.
Vaan yhtä suoraan kuin kysyjä kysyi, ei itse piispa tohtinut kysymykseen vastata. Hän kierteli ja kaarteli ihmiskunnan sivistyksenhistoriassa ja pohti muun muassa sitä, missä määrin tasa-arvon määritelmällä pyritään nykypäivänä ratkaisemaan jos jonkinlaisia eettisiä pulmia.
Ylen Homoilta-ohjelmassa kolme vuotta sitten Repo totesi, että kirkollisten toimitusten pitää aina perustua Raamattuun.
Pikkolassa hän oli jokseenkin samoilla linjoilla.
– Kristillisen avioliittokäsityksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, johon kuuluu kolme osa-aluetta: puolisoiden keskinäinen toisiinsa tukeutuminen, seksuaalisuus ja lisääntyminen. Nykyään on kuitenkin esiin noussut ajatussuuntauksia, joiden mukaan avioliiton voi muodostaa, jos jokin näistä seikoista toteutuu.
– Valtio saattaa muuttaa avioliittolainsäädäntöä. Kirkon kannalta se ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen asia. Jos laki muuttuu, muuttuu kirkon kannalta katsottuna myös koko avioliiton määritelmä.
Revon mukaan jokainen ihminen on kuitenkin samanarvoinen Jumalan edessä.
– Meistä jokainen on luotu Jumalan kuvaksi, ja se hyvyys meissä jokaisessa on. Kirkon tehtävä on ottaa ihmisiä vastaan sen sijaan, että joitakuita suljettaisiin pois seurakunnan piiristä.
Luomiskertomuksessa ja evoluutioteoriassa ei ristiriitaa
Kysymykseen kirkosta eroamisen syistä Revolla ei ollut yhtä vastausta. Hänen mukaansa kirkosta eroamisessa ei kuitenkaan ole kysymys mistään yhdestä ulkoisesta asiasta johtuvasta oikusta.
– Uskon, että yhden ihmisen mielipide tai julkisuudessa lausuttu kannanotto on harvoin kirkosta eroamisen koko syy. Pikemminkin ulkokohtaiset asiat ovat loppusysäyksiä prosessissa, jossa ihminen on huomannut, että hänen sisäinen siteensä kirkkoon tai uskonasioihin on heikko.
Helpolla eivät koululaiset piispaa päästäneet myöskään kysyessään elämäntarkoituksesta. Repo vastaili kysymykseen rauhallisesti ja kantaansa monelta puolelta valottaen.
– Elämän tarkoitus muuttuu eri elämänvaiheissa. Uskon kuitenkin, että kaikkien elämänvaiheiden läpi kulkee yksi suurempi elämäntarkoitus: eläminen Jumalan yhteydessä lähimmäistä palvellen ja yhteiseen hyvään pyrkien.
Luomiskertomuksen ja evoluutioteorian välillä Repo ei näe ristiriitaa. Hänen mukaansa Jumala on antanut ihmiselle halun ymmärtää luomakuntaa, ja laittanut tämän halunsa seurauksena tekemään luonnontiedettä.
– Ajattelen, että evoluutioteoria ja luomistarina katsovat eri näkökulmista samaa todellisuutta. Luomiskertomuksessa painotetaan ihmisen vastuuta ja tehtävää omassa roolissaan maan päällä, siinä kun tiede lähinnä havainnoi, kerää todisteita ja kirjaa niitä ylös.
– Siinä mielessä nämä kaksi ajatussuuntaa ovat kuitenkin lähellä toisiaan, että eikös se ollut jonkinlainen luonnontieteellinen akti, kun Aatami nimesi eläimiä, Repo lisäsi hymyilleen.
