Kiitos Pälkäneen muurarimestarille!

Kirjoittaja päivittelee pienhiukkaskeskustelua, joka on tekemässä perinteisestä polttopuusta puolilaittoman saastuttajan.

Vanhan neuvon mukaan moitteiden antaminen kannattaa aloittaa kiitoksella. Teen sen hyvin mielelläni ja kiitän pälkäneläistä muurarimestaria, joka pystytti keittiöömme juukalaisen hellan.

Toivottavasti muurari itse huomaa kiitokseni. Hyvin on hella toiminut.

Hella pitää kauan lämmön, joka riittää syksylläkin pitkään. Puuta on palanut paljon ja nuohoojatkin ovat välillä todenneet: Kyllä tätä hellaa on lämmitetty.

Tällä vuosituhannella, silloin kun Suomella oli vielä oma raha, hankimme hellan. Hinta oli kieltämättä kallis mutta kokemukseni mukaan se on sopusoinnussa tavaran laadun kanssa. Kun rekka oli tuonut kivet pihalle, kannoin ne sisälle. Painoa oli toista tonnia.

Kasa oli suuri ja ihmettelin, kuinka ne mahtuvat entisen hellan paikalle. Ammattimiehen laittamina ne mahtuivat oikein hyvin. Moittimista en ole keksinyt muurarissa enkä hellassa.

Kohta valmistumisen jälkeen alkoi pelottelu. Saksan televisiossa oli dokumentti, kuinka tarkastajat mittailivat piippujen päästä savukaasuja ja pienhiukkasia.

Kerroin asiasta torilla tutuille, jotka nauroivat: Luuletko, että niitä aletaan Suomessa mittailla ja tarkastaa. Ihan varmasti, jos ympäristöministeri jätevesi-Paula jatkaa tehtävässään.

Puhuin kuulemastani henkilölle, jonka yhteiskunta on tunnustanut alan tuntijaksi. Hän ei nauranut lainkaan vaan ennusti, että Suomessakin jossain vaiheessa asiaan puututaan. Hellat ja uunit pitää muuttaa sellaisiksi, että kaikki kaasut palavat eikä muodostu pienhiukkasia.

Ammattilehdestä löysin uudet hellan piirustukset ja jouduin toteamaan: Meillä on laiton hella vaikka onkin uusi. Kun leivinuunikaan ei täytä ohjeita eikä piippujen päässä ole suodattimia, taas tarvittaisiin muutaman kymmentä tuhatta euroa.

Melko äskettäin on mediassa kerrottu, kuinka ihmisiä kuolee puulämmityksen takia ennen aikaisesti. Itä-Suomen yliopisto on tietävinään oikeaksi luvuksi 400 suomalaista vuodessa. Suurin päivälehti kertoi luvuksi 260.

Kun Suomessa on suuri määrä turhia tarkastajia, voitaisiin palkata vielä muutama sata uunien ja savupiippujen tarkastajaa. He olisivat maatalouden EU-tarkastajien kaltaisia virkasiskoja ja -veljiä. Työtä olisi varsinkin kesällä rantasaunojen valvonnassa.

Ankarista syytöksistä huolimatta en ole tulossa uuniasioissa synnin tuntoon. Kaiken elämääni olen tottunut siihen, että maalla asuvissa on aina jotain moitittavaa. Harkitsen asiaa uudelleen, jos viranomaiset saavat kiellettyä ja kitkettyä todelliset ongelmat eli tupakan ja viinan.

 

Jaakko Ikävalko