Kyläläiset pohtivat aivoriihessä Rautajärven tulevaisuutta

Mitkä ovat Rautajärven kylän vahvuuksia ja heikkouksia ? Mihin suuntaan kylää halutaan kehittää ? Näitä asioita pohdittiin Rautahovissa pidetyssä kyläillassa.

Rautahovista urheiluhalli, nuorisotila koulun luistelukentän viereen, iltatori. Nämä kolme ja tässä tärkeysjärjestyksessä ovat ne asiat, mitä Rautajärven vaki- ja vapaa-ajanasukkaat haluavat kylällään tulevina vuosina kehittää.

Kolmen kärjen takana hajaääniä saivat muiden muassa kylätalkkari, kulttuuripolku ja ekokylä. Kehitettävät hankkeet valikoituivat kyläläisten ja mökkiläisten kirjaamien ehdotusten pohjalta. Rautajärven tulevaisuutta mietittiin viime torstaina Rautahovissa pidetyssä kyläillassa, johon osallistui nelisenkymmentä suunnittelijaa.

Yhteisen aivoriihen tuloksista syntyy Rautajärven kylän kyläsuunnitelma, joka samalla toimii kylän markkinointiesitteenä ja kannanottona kuntaan. Työ etenee illan vetäneen Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaan johdolla.

– Kirjaan ylös nämä kaikki illassa esille tulleet asiat. Tämän jälkeen kokoonnumme pienemmällä porukalla ja päätämme, mitkä asiat tulevat valmiiseen esitteeseen, Vehnämaa kuvasi työn edistymistä.

 

Omatoimisuus elää kylällä

Kyläasiamies jakoi illan osallistujat neljään ryhmään, jotka vuorollaan miettivät ja kirjasivat Rautajärven niin parhaita asioita kuin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksiakin. Yhdessä työpisteessä unelmoitiin siitä, millainen kylä on viiden vuoden päästä ja toisessa pohdittiin, mitä ideoita voisi työstää kylällä toiminnaksi saakka.

Rautajärven parhaiksi asioiksi mainittiin kaikki kylän tärkeät palvelut Itäkeskuksesta kouluun, ryhmikseen ja matonpesupaikkaan. Listalle pääsivät muiden muassa myös hyvä yhteishenki, talkoot ja vapaa pukeutuminen.

Kylän vahvuuksina mainittiin hyvät ihmiset, omatoimisuus ja monet toimivat yhdistykset. Heikkouksia taas ovat esimerkiksi senioritalon puuttuminen ja syrjäinen sijainti.

Mahdollisuuksina nähtiin yhteisöllisyys, tonttimaan riittävyys ja paluumuuttajat. Koulun sulkeminen, väen väheneminen ja kuntaliitokset koettiin uhkina.

Viiden vuoden päästä kylällä unelmoitiin olevan uusia taloja, kaksinkertaistunut asukasmäärä, toimiva internet ja valmis kyläkaava.

 

Talkoopäivä uusille asukkaille

Kyläasiamies Marja Vehnämaa kehotti antamaan nuorisotilojen kunnostuksen käyttäjille itselleen.

– Sellaiset tilat, mitkä nuoret ovat saaneet itse laittaa, ovat onnistuneet tosi hyvin. Niitä ei ole rikottu. Jos vanhemmat ovat olleet maalaamassa ja tekemässä, niin silloin ei ole niinkään onnistuttu.

Uusien asukkaidenkin vastaanottamiseen Vehnämaa antoi hyvän vinkin.

– Lahjoittakaa heille talkoopäivä. Se on hieno tervetulotoivotus. Eivät ilkeä uudet asukkaat olla osallistumatta, kun kylällä seuraavan kerran talkoillaan jonkin asian hyväksi.