Otsikossa mainitun, suositun näytelmän kirjoitti Leena Härmä 1970- luvun tapahtumista. Näytelmä kertoo sodan jälkeen rakennetusta Kinttumäestä, josta asukkaat piti saada häädettyä gryndereiden tieltä.
Samanlaisen hiostusnäytelmän voisi kirjoittaa Kangasalan kylistä, joita on neljännes vuosisata yritetty näivettää kaikin konstein. Viimeisin on kylätalojen myyminen tai vuokraaminen uskomattomiin hintoihin. Myynnistä saatetaan vaatia satoja tuhansia euroja ja vuokraamisesta tuhansia euroja kuukaudessa.
Mikäli poliitikot tai virkahenkilöt edes yrittäisivät seurata yhteiskunnan tapahtumia, he tietäisivät varmasti pari seikkaa. Kylätaloja on Suomessa saatavana satoja. Yleensä ne on luovutettu kyläläisille nimelliseen hintaan. Muutamalla satasella ja jopa täysin ilmaiseksi.
Tässä kerron ainoastaan Lihasulan kylätalosta, koska tiedän sen juurta jaksain.
Aikoinaan Vihtori Peltonen lahjoitti koulun kunnalle. Tontti oli lohkaistu hänen omistamistaan maista ja rakennuspuut metsästä. Peltosen palveluksessa olleet, jo edesmenneet henkilöt ovat kertoneet, että lahjoitus oli maksuton. Suullisesti oli sovittu että koulu säilyy aina kyläläisille, mikäli sitä joskus kunta ei käyttäisi.
1980-luvulla kyläläiset korjasivat koulun talkoilla. Kunta antoi avustusta tarvikkeiden hankintaan.
Silloisen kunnanjohtajan Jaakko Nurmisen kanssa oli sovittu, että kyläläiset saavat pitää koulun käytössään, mikäli remontoivat sen.
Sopimusta ei ole tehty kirjallisesti. Syy on siinä, että Nurmisen sana piti paremmin kuin Kangasalan kunnan viralliset pöytäkirjat nykypäivänä. Nurmista arvostettiin silloin ja arvostetaan yhä kunnian miehenä, jonka sanaan saattoi aina luottaa. Siinä on Oskari Auviselle tavoitetta.
Sopimuksesta on hallussani Nurmisen kirje, jossa hän todistaa, että asiat ovat täysin silloisten kyläpäälliköiden tulkitsemalla tavalla.
1990-luvulla alettiin kunnan raha-asioita laittaa kuntoon kyläläisiltä niistämällä. Aiemmin kiekkorata- avustusta saatiin 600 markkaa ja ladut olivat hiihdettävässä kunnossa. Tieavustuksia leikattiin reippaasti.
Vesihuolto-osuuskunnille määrättiin kynnysraha tekemättömistä töistä. Osuuskuntien takauksille kepuherrojen vaatimuksista tuli perusteeton kahden prosentin takausmaksu. Vertailun vuoksi kerron, että lainojen vuoden euribor on ollut alle 0,6 prosenttia.
Rakennusluvan saaminen kylille on ollut ennenkin vaikeaa. Aivan uskomatonta on ollut viime vuosina rakennuslautakunnan virkaintoilu. Itseoppineet juristit riitelevät innokkaasti turhanpäiten ylempien elinten ammattituomareiden kanssa. Lautakunnan tulisi edistää rakentamista mutta profiilia yritetään nostaa kyläläisiä jahtaamalla sekä poliisilla ja ankarilla sakoilla pelottelemalla.
Tietysti oma lukunsa on henkinen painostus ja perusteeton syyttely. Moni on kokenut ne hyvin loukkaavana.
Kylätalolla meitä palaveerasi äskettäin puoli tusinaa henkilöä.. Meistä kolme oli istunut koulun penkeillä, syönyt makaronivelliä ja asunut vuosia, jopa vuosikymmeniä muualla. Puolen tusinan ihmisen yksimielinen näkemys oli yhteneväinen. Meillä ei ole perustetta pelätä Tampereeseen liittymistä. Viimeisiä vievät Kangasalan omat herrat.
Varsinkin Pälkäneen asukkaille hyvää kevättä! Ajatelkaa, niin kauan kuin teillä on siihen oikeus!
Jaakko Ikävalko
herrojen rasitteena olevalta kylältä
