Vielä reilu kymmenen vuotta sitten pälkäneläiset pillastuivat, kun Lahdentien varteen ilmestyi Ruokolassa venäjänkielinen kyltti. Se opasti maatalon pihaan ja navettaan perustetulle kirpputorille, jonka tavara vastasi täkäläisellä mittapuulla pikemminkin kaatopaikkatavaraa.
Niihin aikoihin vielä piiloteltiin arvoesineitä, kun liikkeellä oli venäläisiä. Nykyisin arvoesineet nostellaan esille, jos paikkakunnalle saapuu vieraita itärajan takaa. He tyhjentävät kauppojen hyllyt paremmasta tavarasta. Maksuvälineenä toimivat erikoisen väriset setelit, joita tavallinen palkansaaja näkee vain Suomen pankin kuvastossa.
Sappee sai vuodenvaihteeseen uuden sesongin, kun venäläisvieraat löysivät laskettelukeskuksen lomanviettopaikakseen. Saarioinen paistaa Sahalahdessa ruokaa venäläisellä maakaasulla.
Venäjän vaikutus näkyy monin tavoin Sydän-Hämeessä. Vielä enemmän sen varaan rakennetaan itärajan tuntumassa. Sinne nousee venäläisvieraille kylpylöitä, hotelleja ja jopa kasino.
Kun suomalaisyritys hakee kasvua, se suuntaa katseensa itään. Pietarin rikkaille on aikanaan myyty täkäläisten vesien ravut ja teollistuvan Suomen tuotanto.
Vaikka Ukrainassa kärjistyvä tilanne ei johtaisi pahimpaan, se tuntuu meillä nopeasti. Pelkästään ruplan kurssin sukeltaminen tarkoittaa sitä, että Suomesta tulee venäläisille entistä kalliimpi maa. Meikäläiset tuotteet eivät käy entiseen tapaan kaupaksi ja itäturistit suuntaavat sinne missä shoppailu on edullisempaa.
Kun Venäjällä tapahtuu muutoksia, Suomi kuuluu ensimmäisiin voittajiin tai häviäjiin. Venäjään kohdistetut taloudelliset ja poliittiset pakotteet tietäisivät meillä Euroopan talouskriisiäkin isompaa kolausta, sillä tavara, turistit, kaasu ja öljy eivät enää kulkisi entiseen tapaan rajan yli.
Itä ja länsi törmäävät Ukrainassa ensimmäisen kerran sitten kylmän sodan. Silloin konfliktit olivat yksinkertaisempia: Britannian pääministeri ja Yhdysvaltojen presidentit soittelivat toisilleen ja sopivat, mitä länsi tekee. Nyt vie päiviä ennen kuin EU saa muodostettua elimen, joka alkaa ottaa eri osapuoliin yhteyttä.
Ukrainan tilannetta tulkitaan muutenkin kylmän sodan kuvakulmasta. Venäjä haluaa taas olla suuri ja mahtava. Vahva johtaja siivoaa kotikadut vastustajistaan ja hillitsee kasvavaa tyytymättömyyttä kääntämällä katseet rajojen ulkopuolelle.
Nyt pelätään, että Putin haluaa palauttaa neuvostoajat myös 25 vuotta sitten itsenäistyneisiin reunavaltioihin. Lähimpänä Suomea ovat Baltian maat, joiden ensimmäinen itsenäisyysjakso kesti maailmansotien välisen ajan. Suomi poikkeaa niistä sen verran, että se säilytti itsenäisyytensä idän ja lännen edellisessä suurjaossa.
Toivoa sopii, etteivät Stalinin pakkosiirroilla Baltian maihin asettuneet venäläiset ryhdy järjestämään levottomuuksia, joiden vuoksi heidän turvallisuuttaan tullaan turvaamaan panssarein.
