Sote-malli ei innosta Pälkänettä ja Kangasalaa

Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?

Ei. Kangasalan kunta ei omassa lausunnossaan näe hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä parannuksena nykyiseen tilanteeseen. Uusilla kriteereillä tultaisiin rikkomaan niin sanotun Paras-lain pohjalta luotuja hyvin toimivia yhteistoiminta-alueita, kuten Kangasalan ja Pälkäneen välinen, tämän vuoden alusta aloittanut yhteistoiminta-alue.

Myös Pälkäneellä on takerruttu lausunnossa samaiseen kuntarakennelain 4d-pykälään, joka estäisi Kangasalaa tarjoamasta sosiaali- ja terveyspalveluja Pälkäneelle.

– Sellainen mahdollisuus pitää olla. Muuten joudutaan lopettamaan 40 vuotta kestänyt ja hyvin toiminut yhteistyö, johon on laitettu todella paljon henkisiä ja aineellisia voimavaroja, kunnanjohtaja Esko Arasalo näkee.

Hänen mielestään Pälkäneelle jäisi luonnoksen toteutuessa varsin vähän vaihtoehtoja. Mahdollista olisi, että Tampere tuottaisi palvelut Pälkäneelle Kangasalan takaa.

– Ei siinäkään olisi mitään järkeä.

Pälkäneellä lausuntoa puidaan vielä valtuuston kokouksessa ensi viikolla.

Rajoittava ja epäoikeudenmukainen

Kangasalan kunnanhallituksen allekirjoittaman lausunnon mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden perustason alueiden muodostumiskriteerit ovat sinänsä selkeät, mutta kuntarakennelaissa erikseen mainittujen kuntien – kuten Kangasalan – osalta epäoikeudenmukaisia ja epätäsmällisiä. Kangasalan kunta ei näe perusteltuna sitä, että suurten kaupunkien kehyskunnat asetetaan eriarvoiseen asemaan muiden samankokoisten kuntien kanssa. Kehyskuntien tulisi saada järjestää perustason palvelut itse ja halutessaan muodostaa myös yhteistoiminta-alueita.

Nyt lausuntokierroksella oleva esitys antaa Kangasalan näkemyksen mukaan Pirkanmaalle vain yhden mahdollisuuden sote-alueen muodostamiseen ja rajoittaa voimakkaasti kuntien mahdollisuuksia. Järjestämisvastuun vieminen suurille ylikunnallisille organisaatioille voisi etäännyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnan muista peruspalveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, nuorisotyöstä ja liikunta- ja kulttuuripalveluista.

Perustason alueiden muodostamisessa on ongelmallista myös työssäkäyntialueen kriteeri, jonka mukaan työssäkäyntialueella saa olla vain yksi vastuukunta. Kriteerin käyttö sote-alueiden määrittelyssä on Kangasalan mielestä huonosti perusteltavissa, koska kunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät eniten juuri työterveyshuollon ulkopuolella olevat ryhmät.

Kangasalan tavoin myöskään muut kaupunkiseudun kunnat eivät näe sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä mahdollisena lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla.

Kangasalan näkemyksen mukaan paljon puhuttuja erityisvastuu- eli erva-alueita voisi olla Suomessa hyvin vain yksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?