Uniapnean hoito onnistuu parhaiten, kun sairauden seuranta on kunnossa. Kaikilla uniapneaa sairastavilla tulisikin olla tasavertainen oikeus seurantaan.
Hengitysliitto toteutti tammikuussa kyselyn, jossa haastateltiin yli 60 uniapneaa sairastavaa liiton jäsentä. Kysely kertoi, että hoito koetaan onnistuneeksi erityisesti silloin, kun myös seurannasta on sovittu.
– Suurimmalla osalla seuranta hoidetaan mallikkaasti. Seuranta-aika oli sovittuna tai varattuna yli puolelle vastanneista, mutta muilla seuranta oli oman aktiivisuuden varassa, kertoo Pälkäneen Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Laurila.
Viimeksi kuluneen vuoden aikana hoitajan vastaanotolla oli käynyt 60 prosenttia vastanneista ja lääkärin vastaanotolla 23 prosenttia. 63 prosentilla vastanneista oli kulunut yli kaksi vuotta lääkärin vastaanotolla käynnistä.
Seurantaa toivottiin kehitettävän niin, että seurantakäynnillä olisi mahdollisuus keskustella terveydentilasta kokonaisuutena, ei vain uniapneaa koskevista asioista. Moni haluaisi lisää tietoa varsinkin uniapnean liitännäissairauksista kuten diabeteksesta, verenpainetaudista ja muistihäiriöistä.
– Uniapneaa sairastavalla pitää olla tieto seuraavasta seurantakäynnistä. Itse he toivovat seurantaa vuoden välein.
Uniapneaa sairastaa arviolta lähes 350 000 suomalaista, joista jopa 80–90 prosenttia tietämättään. Uniapnea aiheuttaa yöllisiä hengityskatkoksia. Tunnistamattomana se lisää muun muassa ennenaikaista kuolleisuutta, lisäksi hoitamaton uniapnea on vaarallista esimerkiksi liikenteessä sen aiheuttaman väsymyksen vuoksi. Keskeisin uniapnean etenemistä vauhdittava tekijä on painonnousu.
Uniapneapäivää vietetään perjantaina 14. maaliskuuta.
