– Oikeastaan vihaan kirjoittamista. Se on kauheaa. Kirjoittaminen merkitsee minulle tapaa olla epävarma.
Näin kuvailee työtään palkittu käsikirjoittaja Juha Lehtola, jonka elokuva Aikuisten poika saa ensi-iltansa elokuvateattereissa tämän vuoden lopulla.
Muun muassa Matti Ijäksen kanssa yhteistyötä tehnyt Lehtola kertoo tehneensä Aikuisten pojasta 16 eri versiota. Niistä kolmea ensimmäistä hän kuvailee ”ok-hyviksi”.
– Versiot 4–15 olivatkin sitten täyttä sontaa, Lehtola toteaa.
Eikä elokuvan käsikirjoittamista auttanut sekään, ettei missään vaiheessa ollut tietoa, päätyykö se koskaan valkokankaalle.
– Elokuvakäsikirjoittaminen on ikuista epävarmuudessa elämistä. Lisäksi siinä ryhtyy helposti miellyttämään tuottajatahoa. Sitä ajattelee, että kun sain tuollaista palautetta, niin ehkä saan vihdoin tämän homman valmiiksi, jos vaikka lisäisin kässäriin rakastuneen serkun. Mutta ei niin voi elää. On oltava itselleen uskollinen, vaikka luonnollisesti kritiikkiä pitää ottaa vastaan, Lehtola pohdiskelee.
Armi Ratia valkokankaalle
Juha Lehtola oli yksi Script Tampere -käsikirjoitusfestivaalin puhujavieraista. Hän kertoi torstaina Hällä-elokuvateatterissa työstään yhdessä seitsemän muun ajankohtaisen elokuva- ja tv-käsikirjoittajan kanssa. Script Tampere on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa, ja sitä on ollut suunnittelemassa muun muassa kangasalalainen dokumenttielokuvaohjaaja Tuija Halttunen.
Lehtolan ohella kirjoittamista kammoksuvaksi käsikirjoittajaksi ilmoittautui Karoliina Lindgren, joka kirjoittaa paraikaa elokuvakäsikirjoitusta Armi Ratiasta. Elokuvan ohjaa ja tuottaa Jörn Donner, Armi Ratiaa elokuvassa tulee näyttelemään Minna Haapkylä.
Siinä kun moni käsikirjoittaja kertoi tekevänsä perinteistä 8–16-työpäivää, kuvailee Lindgren työpäiväänsä ajallisesti repaleiseksi. Helppoa legendaarisen Marimekon perustajan ihon alle sukeltaminen ei ole ollut.
– Olen kirjoittanut kässäriä hyvin ahdistuneessa mielentilassa. Kirjoitan aamulla kaksi tuntia, nukun päikkärit, itken vähän ja jatkan kirjoittamista. Materiaalia Armista on vaikka kuinka paljon. Ei ole ollut mitenkään helppo tehtävä päättää, mistä näkökulmasta ja ajanjaksosta käsin elokuva tulee valottamaan Armin elämään, Lindgren kertoo.
Jos kirjoittaminen kerran on niin tuskallista, miksi Lindgren sitten kirjoittaa?
– En voi olla kirjoittamatta. Minulla on valtava sanomisen pakko. Kirjoittaminen on minulle myös kurkottautumista syvästä yksinäisyydestä kohti ulkomaailmaa, kohti siellä olevia ihmisiä.
Ärsyyntyminen synnyttää Pasilan jaksot
Oli paikalla sentään niitäkin käsikirjoittajia, jotka pitävät kirjoittamisesta. Vain elämää -reality-sarjan kolmatta tuotantokautta paraikaa kirjoittava Noora Räisänen kuvailee olevansa tehokas ja helposti uusista ideoista innostuva kirjoittaja.
Niin ikään animaatiosarja Pasilaa käsikirjoittavat John Lundsten ja Leo Viirret kertovat pitävänsä, jolleivät suorastaan rakastavansa kirjoittamista.
– Komedian kirjoittamisessa olen omimmillani. En voisi kuvitella kirjoittavani vakavaa draamaa, jossa pitäisi analysoida ja pohtia kaikkia syvällisiä juttuja, jotka tekisivät minut vain pirun vaivaantuneeksi, Lundsten kuvailee työtään.
Viirretin ja Lundstetin yhteistyö alkaa ideointipalavereilla, joissa keskustellaan tulevista jaksoista.
– Moni jakso on syntynyt jostakin ärsyttävästä ilmiöstä tai henkilöstä, jonka ympärille sitten kirjoitamme rikoksen, Viirret kertoo.
Noora Räisäsen mukaan monelle on yhä ihmettelyn aihe, että reality-sarjojakin käsikirjoitetaan. Ulkomaalta tulevia reality-formaatteja Räisänen kuvaa talonperustuksiksi, joihin käsikirjoittaja luo kotimaan kansalaisille sopivan sisällön.
– Näihin olemassa oleviin perustuksiin käsikirjoittaja luo sisustuksen, värimaailman ja pihan, joissa suomalainen katsoja viihtyy, Räisänen kuvailee.
Vain elämää -sarjaa varten Räisänen kertoo tekevänsä kaksi käsikirjoitusversiota. Niistä ensimmäinen kirjoitetaan ennen kuvauksia ja toinen kuvausten jälkeen.
– Ensimmäiseen käsikirjoitukseen kirjoitan tilanteita, joihin henkilöt viedään, ja toimintamalleja, joilla ennakoin henkilöiden reagoivan kyseisissä tilanteissa.
Räisänen havainnollistaa. Esimerkiksi kokkiohjelman henkilöille hän voisi kirjoittaa tehtäväksi kalan perkaamisen.
– Ennakoin, että osa selviytyy tilanteesta ok, osa loistavasti ja osa ei selviä ollenkaan. Loistavasti selvinneistä ja niistä, joilta homma ei suju lainkaan, kirjoitan sen jakson päähenkilöitä.
Räisänen tietää, etteivät ihmiset kuitenkaan koskaan toimi täysin hänen käsikirjoittamallaan tavalla. Sitä varten on toinen, kuvausten jälkeen kirjoitettava versio.
Script Tampere elokuvafestivaalin suunnittelusta vastaavat Taiteen edistämiskeskus, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ja Tampereen elokuvajuhlat.
