Sote-soppa paloi pohjaan ennen Pälkäneen lausuntoa

Risto Lindholm ja muut demaripäättäjät olisivat lähettäneet ministeriölle kunnanjohtajan laatiman laveamman sote-lausunnon liitteen. Äänestyksen jälkeen päädyttiin kuitenkin tiiviimpään versioon.

Pälkäneen kunta lykkäsi sote-lausunnon antamisen viimeiseen mahdolliseen päivään. Kokouspäivästä päättäessään valtuusto ennakoi, että paljon porua herättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiehdotus voi elää vielä kalkkiviivoilla.

Näin kävikin, ja keskiviikkona valtuustossa mietittiin, kannattaako lausuntoa antaa ollenkaan, koska kunta on lausumassa eri asiasta kuin mitä maan hallitus on viemässä eteenpäin.

– Mielestäni meidän on silti syytä antaa lausunto, kun sitä pyydetään. Se on reilua kuntalaisiakin kohtaan, kunnanjohtaja Esko Arasalo sanoi.

Muun muassa perustuslakiasiantuntijat ovat moittineet hallituksen sote-esitystä. Pari vuotta kiehunut soppa sai uusia mausteita, kun kokoomuksen Jan Vapaavuori ehdotti, että erikoissairaanhoito keskitettäisiin viiden yliopistollisen sairaalan ympärille ja kunnat voisivat edelleen itse järjestää perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen.

 

Peltonen sanoi viimeisen sanan

Pälkäneen sote-lausunnosta käytiin tiukka äänestys jo kunnanhallituksessa. Lopulta se ei vienyt lausuntoa valtuustoon Arasalon kirjoittamassa muodossa, vaan asettui Jarkko Pihkalan (kok) ehdottaman tiiviimmän lausunnon taakse.

Valtuustossa lausunnosta käytiin yhtä tiukka äänestys. Sekä kunnanhallitus että valtuusto päätyivät lopulta yhden äänen turvin tiiviimpään lausuntoon.

Valtuustossa Pälkäneen sote-lausunnon sisällön ratkaisi ainoana keskustalaisena Pihkalan lausunnon taakse tullut Eveliina Hakala. Viimeisen sanan sai sanoa Rainer Zeitlinia valtuustossa tuurannut Esko Peltonen (kok).

Äänestyksessä kokoomukset ja perussuomalaiset kannattivat lyhempää Pihkalan versiota. Keskusta, demarit ja vasemmistoliitto olisivat toimittaneet ministeriölle Arasalon pidemmän version.

 

Sote veisi Kangasalan terveyskeskuksen

Päättäjiä äänestyttänyt lausunto koskee terveyskeskusta ja sosiaalitoimea. Pälkäne ja Kangasala ovat tehneet pilkulleen edellisen hallituskauden paras-hankkeen läksyt: Kangasala hoitaa isäntäkuntana terveyskeskuspalvelut ja sosiaalitoimen. Jos sote-laki hyväksyttäisiin ehdotetussa muodossa, palvelut siirtyisivät Tampereen järjestettäväksi, koska reviirit piirrettäisiin työssäkäyntialueiden mukaisesti.

– Kangasala ei voisikaan enää tuottaa peruspalveluita sosiaalitoimen ja terveydenhuollon osalta meille. On todennäköistä, ettemme saisi palveluita Valkeakoskeltakaan, Arasalo esitteli sote-ehdotukseen leivottua sudenkuoppaa.

Jukka Kittilän (kesk) mielestä Pälkänettä pakotetaan liittymään Kangasalaan tai Valkeakoskeen, jotta se saisi terveydenhuoltopalvelunsa.

– Meidän pitää kertoa, mitä mieltä ollaan, miten hommat on hoidettu ja mihin tämä johtaa. Kunnanjohtajan lausunnossa on selkokielellä sanottu, miksei tämä meille käy.

Pauliina Jaakkola (sd) oli samaa mieltä.

– Sekavassa tilanteessa on erityisen tärkeää, että eteenpäin lähtee mahdollisimman ponnekas lausunto.

Äänestyksen jälkeen valtuusto hyväksyi Pihkalan lyhemmän version, joka vastaa vain siihen, mitä kunnalta kysytty. Se mahtuu myös sähköiseen lomakkeeseen, eikä kunnan tarvitse toimittaa erityistä liitettä.

Esko Peltonen (keskellä) pääsi sanomaan viimeisen sanan sote-lausunnosta.

 

Kyllä – ei – ei ota kantaa

Terveyskeskus voi toimia hiljenevillä syrjäseuduilla hyvin, jos sinne on onnistuttu houkuttelemaan lääkäri. Kasvukeskuksessa potilaan pitäisi tietää kuukausia etukäteen koska aikoo sairastua, mikäli mielii päästä lääkäriin.

Valtio haluaa turvata terveyskeskuksien tason kaikkialla maassa. Lisäksi pyritään varmistamaan sosiaalitoimen ja sairaaloiden tasapuoliset palvelut sekä entistä tiiviimpi yhteistyö eri alojen hoitajien kesken. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuita on jaettu uusiksi kohta kolme vuotta. Kalkkiviivoilla asiasta kysyttiin myös kuntien mielipidettä.

Kuulemiskierroksesta tuli pannukakun antikliimaksi. Samaan aikaan kun kunnat ottivat kantaa hallituksen esitykseen, hallituksen sisältä sinkoili varjoesitys. Kuntia tai oppositiota ei tarvita ampumaan alas sote-esitystä, sen hoitavat perustuslakiasiantuntijat ja vaalien lähestyessä realiteetit tunnustanut kokoomus.

 

Kunnat eivät toimittaneet sote-lausuntojaan vesileimapaperilla, leimoilla ja allekirjoituksilla vahvistettuna. Ne vastasivat samanlaiseen nettikyselyyn, joita täytellään välipalana työpäivän lomassa.

Pälkäne ei syöksynyt suin päin ruksimaan nettilomaketta ja kirjoittelemaan vastausruutuihin mielipiteitään, vaan valtuusto kokoontui kolmesti tutkimaan lomaketta.

Ensimmäisellä kokoontumiskerralla tammikuussa tutustuttiin aiheeseen. Helmikuun puolivälin valtuustoseminaarissa valmisteltiin kannanottoja. Maaliskuun puolivälissä valtuusto vielä tarkisti, että lomake oli ruksittu oikein.

Päähuomion vie kyselyn muoto ja tekniikka, ei asiasisältö. Päättäjille nimittäin jaettiin vahingossa vain joka toinen sivu nettikyselyn paperitulosteista. Ja kyselyn loppupuolella sen kohdat olivat menneet sekaisin niin, että kun valtuusto puhui kohdasta 44, niin tarkoitettiin kohtaa 46 – tai toisin päin.

Ja sitten kävi vielä niin, että valtuutetuille lähetettiin kunnanhallituksessa nurin äänestetty kunnanjohtajan lausuntoehdotus, eikä kunnanhallituksen päätökseksi tullutta Jarkko Pihkalan (kok) versiota.

Tekniikan kanssa tuskailu sai farssin piirteitä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä vitsailikin, että on oikeastaan johdonmukaista, kun Pälkäne noudattaa sote-lausuntoa antaessaan samaa käsittely- ja valmistelutapaa kuin millä ehdotusta on valtakunnan tasolla valmisteltu.

 

Kommentointi on suljettu.