Voi hyvin -hanke: Toimintaryhmät jäävät eloon

Hyvinvointi syntyy omista valinnoista

 

Vuokko Kallioniemi kertoi Honkalassa diabeteshoidon nykytilasta.

Mahdoton määrä tietoa diabeteksen ja siihen läheisesti liittyvien sairauksien ehkäisystä ja hoidosta, roppakaupalla vinkkejä muuhunkin elämänhallintaan, terveellisen elämän teemapäiviä lapsille ja nuorille, kymmeniä luentoja ja satoja mittauksia.

Kaikkea tätä ja paljon muuta sai aikaan Tampereen diabetesyhdistyksen Voi hyvin –hanke puolitoistavuotisen elinkaarensa aikana. Pälkäneen, Kuhmalahden, Oriveden ja Juupajoen alueella vaikuttaneen projektin tavoitteena on ollut kannustaa ihmisiä edistämään omaehtoisesti hyvinvointiaan. Jos hankkeen ympärille kehittyneen toiminnan määrästä ja laadusta on mitään pääteltävissä, eivät työhön käytetyt vajaat satatuhatta euroa menneet suinkaan Kankkulan kaivoon.

Viimeistä Voi hyvin -tilaisuutta vietettiin Aitoon Honkalassa lähes 50 osallistujan voimin. Tervetuliaissanoissaan yhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Stenius-Kaukonen toivoi hankkeelle saatavan alkavalla, uudella ohjelmakaudella jatkoa ”kun olemme nyt yhden hankkeen ajan tätä harjoitelleet”.

 

Kunta järjesti korottoman pikavipin tärkeälle hankkeelle

Pälkäneen kunnan terveisinä kunnanjohtaja Esko Arasalo kannusti diabetesyhdistuksen kaltaisia toimijoita ponnistelemaan jatkossakin terveyden hyväksi. Muuten ei yhteiskunta selviydy velvoitteistaan.

– Joku saattaa kysyä, onko työ terveyden edistämiseksi jo tehty Pälkäneellä, kun Kangasala tuottaa jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelumme. Ei suinkaan, vaan olemme vasta alkutaipaleella. Terveys on meidän kaikkien tehtävä, riippumatta siitä, mistä palvelut tuotetaan, Arasalo vakuutti.

Pälkäneen kunta varmisti hankkeen liikkeellelähdön yhdessä Oriveden kanssa antamalla korotonta lainaa alkuvaiheessa, kun maaseudun kehittämisrahaston tukipäätös viipyi pitkään vaarantaen projektin toteutuksen.

Toimintaansa päättelevän Pomoottori ry:n toiminnanjohtaja Merja Kirjasniemi teki tilinpäätöstä siitä, mitä kuluneina vuosina on saatu aikaan:

– Olisi hauskaa kiertää bussilla kaikki kohteet, joita Pomoottori on kylillä tukenut. Matka kestäisi kauan, sillä pysähdyspaikkoja olisi todella paljon. Voi hyvin –hanke ei jätä jälkeensä mitään pysyvää rakennusta, mutta siitä jää monen ihmisen mieleen pysyvä tieto siitä, että omilla valinnoillaan jokainen voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.

 

Voi hyvin -hankkeen tilaisuudet keräsivät tuhatpäisen yleisön. Päätöstilaisuuskin houkutteli viisikymmentä kuulijaa.

Yhteistyöllä syntyi pysyviä tuloksia

Voi hyvin -toimipiste on ollut Luopioisissa Mikkolan navetan yhteydessä. Toiminnan sielu, työntekijä Anne Halkosalo jakoi auliisti kiitosta yhteistyökumppaneille.

– Esimerkiksi monet paikalliset yhdistykset ovat mahdollistaneet tapahtumien ja toimintaryhmien syntymisen. Kaikki mukana olleet 12 yhdistystä ovat olleet meille tärkeitä kumppaneita ja saaneet samalla näkyvyyttä omalle toiminnalleen, kiitteli Halkosalo.

Yleisöluennot, joiden luennoitsijoiksi on onnistuttu värväämään monia alansa huippuja, olivat yksi hankkeen kulmakivistä. Luentoihin, teemailtoihin ja tietoiskuihin osallistui kaikkiaan noin tuhat henkeä. Huima saavutus, sillä tilaisuudet olivat vankkaa asiaa, eivätkä sokerikuorrutettua viihdettä!

Tietoa vietiin myös kouluille ja päiväkoteihin. Leikin varjolla kerrottiin lapsille ja nuorille terveellisen ja epäterveellisen elämän eroista ja muun muassa tutustumalla ravitsemusnäyttelyyn.

Kesällä hanke levittäytyi toreille ja markkinoille. Tapahtumissa jaettiin terveysinfoa ja tehtiin satoja erilaisia terveydentilasta kertovia mittauksia.

Vakavimmat haasteet tulivat eteen, kun yritettiin lähestyä ateriapalvelujen tuottajia. Jotkut lähtivät mukaan, mutta etenkin kaupalliset toimijat karsastivat toimintansa tarkastelua terveyden näkökulmasta. Liekö syynä sitten yrittäjän ainainen kiire vai välinpitämättömyys? Terveellisiä, lähellä tuotettuja raaka-aineita ainakin luulisi olevan tarjolla täällä Pirkanmaan ruoka-aitan maisemissa.

Anne Halkosalo iloitsi erityisesti siitä, että vaikka hanke loppuu, se jää elämään monen toimintaryhmän muodossa.

– Esimerkiksi Rautajärven kuntosaliryhmät, Luopioisten muistikerho ja Pohjan diabeteskerho jäävät elämään. Aitoon vesijumpparyhmät ovat siirtyneet Pälkäneen Luja-Lukon vetovastuuseen.

Päätöstilaisuudessakin yleisö sai rautaisannoksen terveystietoa, kun diabeteslääkäri Vuokko Kallioniemi luennoi lopuksi diabeteshoidon nykytilasta.

 

 

 

 

Voi hyvin -hanke numeroina

- 20 yleisöluentoa

- 4 teemailtaa

- 4 tietoiskua, joissa yhteensä noin 1000 kuulijaa

- 700 verensokeri-, kehonkoostumus- ja kolesterolimittausta

- 13 toimintaryhmää, joiden

kokoontumisiss käynyt 1700 henkeä

- 12 yhdistystä hankkeen kumppaneina

 

Diabeteksen monet lääkkeet

Vuokko Kallioniemi toimii Pirkkalan terveyskeskuksen diabeteslääkärinä. Pirkkalan diabeteshoitoa taas pidetään maakunnan parhaana, mikä puolestaan antaa Kallioniemen puheille uskottavuutta.

Diabeteksen hoidossa on Kallioniemen mukaan tuloksellisinta jatkuva hoito, joka perustuu pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen. Pitkäjänteinen, johdonmukainen hoito säästää potilasta parhaiten diabetekseen liittyviltä lisäsairauksilta.

Monen muun riesan lailla diabetes ei kohtele kansalaisia tasapuolisesti, vaan joillakin on paljon suurempi perinnöllinen sairastumisalttius kuin toisilla. Lihavuus ja liikunnan puute laukaisevat sairauden helposti varsinkin niillä, joilla perinnöllistä taipumusta on. Etenkin keskivartalolihavuus ja rasvan kertyminen maksaan ja vatsaonteloon saavat sokeriaineenvaihdunnan järkkymään ja johtavat diabetekseen.

Sokeriarvojen tilanne voidaan selvittää laboratoriossa sokerirasituskokeella, jossa verensokeri mitataan paastotilassa ja uudestaan 2 tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen. Myös sokerihemoglobiinin mittausta (HbA1c -arvo) käytetään.

Diabeetikon verensokerin tasoa tulee Kallioniemen mukaan hoitaa niin hyvin kuin suinkin mahdollista. Hoidon varhainen aloitus on tärkeässä osassa, etteivät sokeriarvot pääsisi karkaamaan missään vaiheessa kohtuuttoman korkeiksi. Onnistunut varhaishoito myös vähentää myöhempien lisäsairauksien riskiä.

Kun diabetesvaara todetaan ajoissa, on elintottumusten muutos tehokkainta ja usein riittävää hoitoa. Maltillinen painonpudotus (väh. 5 prosenttia), rasvojen (etenkin kovien) osuuden vähentäminen ravinnosta ja kuitupitoisen ravinnon osuuden lisääminen sekä liikunnan lisääminen toimivat lääkityksenä.

 

Möllyköitä ja pistoksia

Varsinaisista diabeteslääkkeistä metformiini on monille diabeetikoille tuttu, iso tabletinmöllykkä. Se vähentää maksan sokerintuotantoa ja otetaan yleensä aterian yhteydessä. Metformiini ei sovellu niille, joiden munuaiset tai maksa toimivat vajaalla teholla.

Suolistohormonit eli inkretiinit lisäävät kylläisyyden tunnetta, vähentävät ruokahalua ja hidastavat mahalaukun tyhjenemistä. Hormoneihin vaikuttavat tabletit pidentävät niiden vaikutusaikaa. Se taas vähentää maksan sokerintuotantoa ja lisää haiman insuliinin eritystä niillä, joiden verensokeri on koholla. Tablettihoito tepsii, jos elimistön omaa insuliinin tuotantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä.

Suolistohormoneihin vaikuttavia pistettäviä lääkkeitä käytetään tyypistä riippuen kerran tai kahdesti päivässä. Niiden vaikutus on samankaltainen kuin tablettien.

Jos diabeetikon haiman insuliinituotanto heikkenee tarpeeksi, ei muu lääkitys enää tehoa, vaan käyttöön on otettava insuliinihoito. Yleisimmin sitä käytetään ns. monipistoshoitona aterioiden yhteydessä.

 

Parantunut hoito näkyy jo tuloksina

Verenpaineesta huolehtiminen on tärkeä osa diabeetikon elämää. Lääkkeettömästi paineen nousua voi estää käyttämällä alkoholia ja suolaa kohtuudella sekä pidättäytymällä tupakoinnista. Painonhallinta ja riittävä liikunta ovat tehokkaita konsteja myös.

Jos tavoitepaineeseen (alle 140/80, iäkkäillä 150/90) pääsemiseksi tarvitaan myös lääkkeitä, on kaksi eri lääkettä pieninä annoksina usein parempi kuin yksi suurena annoksena. Kahdella lääkkeellä paine alenee tehokkaammin ja sivuvaikutukset jäävät vähemmiksi.

Kohonneen kolesterolin suitsiminen statiinilääkityksellä puhuttaa monia. Kallioniemen mukaan statiinien hyödyt ovat moninkertaiset mahdollisiin haittoihin verrattuna. Jos niiden käyttäjistä neljä tuhannesta saa diabeteksen, niin vastaavasti 37:llä tuhannesta jää vakava sydäntapahtuma tulematta. Hänen mukaansa statiinien ja haimatulehduksen yhteyttä ei ole voitu missään tutkimuksissa todeta.

Lisääntynyt tieto ja kehittyneet hoitomenetelmät ovat vihdoin alkaneet näkyä myös tuloksina. Kun vuonna 1993 potilaista alle 10 prosenttia oli hyvässä hoitotasapainossa, oli vastaava luku vuonna 2009 jo 30 prosenttia Huonolla hoitotasolla oli 2009 enää 10 prosenttia diabeetikoista, kun 1993 heitä oli yli 40 prosenttia.

Ensikertaiset aivo- ja sydäninfarktit ovat vähentyneet 10 vuodessa noin puoleen. Myös dialyysihoitojen ja diabeteksesta johtuvien silmäsairauksien määrät ovat kääntyneet laskuun.

Voisikohan jo toivoa, että diabetesta sairastavien määräkin joskus alkaisi pienentyä?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?