Poliisista soitetaan. Puhelimessa kysellään paljon kaikenlaista, osin yllättävältäkin tuntuvia asioita, mutta soittaja saa vastaukset kysymyksiinsä helpohkosti. Samaan aikaan eräällä työpaikalla soi puhelin: soittaja kertoo jutelleensa aiemmin firman toimitusjohtajan kanssa ja saaneensa tältä luvan kysellä muutamia kysymyksiä selvitystään tai tutkimustaan varten. Työntekijä vastailee sen kummemmin miettimättä, ja puhelun päätteeksi soittaja toivottaa kohteliaasti hyvää päivänjatkoa.
Mitä todennäköisimmin molemmat puhelimeen vastaajat tulivat edellä mainituissa esimerkeissä höynäytetyiksi.
– Tuollainen niin sanottu social engineering, jossa otetaan kontaktia ihmiseen ja pyydetään tietoja esiintyen jonakin muuna, on nykyisin yksi yleisimpiä huijaustapoja. Uhriksi joutumista ei kuitenkaan usein kehdata kertoa, varsinkaan yritysmaailmassa. Monesti ihmiset ovat liian sinisilmäisiä, mediataitokummi Mika Anttila selvittää.
Kangasalalainen Anttila kävi loppuvuodesta KAVI:n eli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediataitokummin koulutuksen. Sen jälkeen hän on saanut säännöllisesti kutsuja eri kouluihin kertoilemaan muun muassa sosiaalisen median ja matkapuhelimen käytöstä sekä peleistä erityisesti kasvatuksellisesta ja tietoturvan näkövinkkelistä.
– Satuin olemaan taannoin Huutijärven koululla, kun siellä kyseltiin, voitaisiinko koululle saada joku puhumaan aiheista. Vähän myöhemmin huomasin työpaikalla ilmoituksen mediataitokummien koulutuksesta ja päätin lähteä mukaan. Koulutus avasi erityisesti sitä, miten ja mistä asioista eri-ikäisille lapsille tulisi kertoa.
Vaikka Anttila on mediataitokummina valjastettu nimenomaan koululaisten ja opettajien avuksi, pyrkii hän esimerkiksi vanhempainilloissa tuomaan kartalle myös oppilaiden vanhempia – eikä syyttä.
– Jos et ole tietokoneen ja varsinkaan ohjelmistojen kanssa kovin sinut, lapset ajavat nykypäivänä nopeasti ohi tiedoissa ja taidoissa.
Turvallisuus ennen kaikkea
Tietoturva on Anttilalle tuttua aluetta. Hän on työskennellyt teleoperaattori Soneran palveluksessa jo toistakymmentä vuotta keskittyen tietoturva-asioihin; tällä hetkellä hän toimii tuotekehityspäällikkönä.
Anttila arvelee, että nuorten ja lasten innostuksessa erikokoisiin tietokoneisiin ja älypuhelimiin ovat voimakkaimmin taustalla paitsi oma myös kavereiden innostus sekä vanhempien vihkiytyneisyys asialle. Vanhemman työ IT-alalla heijastuu usein lapsen tietoteknisiin valmiuksiin ja kiinnostukseen.
Pelit ja sähköiset viestimet tuntuvat haukkaavan yhä suuremman osan ihmisten arjesta. Tietoturvan ja varovaisuuden merkityksestä jankkaaminen saatetaan kokea välillä jopa liioiteltuna, mutta Anttila toivoo ihmisten miettivän asioita tosissaan. Usein herätys koetaan kuitenkin vasta, kun lähipiirissä sattuu jotakin.
– Kännyköihin on mahdollista ulkopuolisten päästä samalla tavalla kuin tietokoneisiinkin , Anttila huomauttaa.
Mediataitokummina hän muistuttelee myös pelien ikärajoista, peliriippuvuudesta ja tarjolla olevista mahdollisista vääristyneistä mies-, nais- ja maailmankuvasta.
– Samalla opastan, että on elämää tietokoneen ulkopuolellakin. Nykyään on niin helppo pelata, kun vertaa takavuosiin.
Hyvänä väylänä näyttöpäätteen ulkopuoliselle elämälle toimii esimerkiksi seuratoiminta: Anttila on itsekin mukana ohjaamassa nuoria paikallisen jalkapalloseuran riveissä.
Asiat eivät suinkaan ole aina mustavalkoisia.
– Totta kai kolikolla on aina kaksi puolta. Esimerkiksi peleistä on hyötyä etenkin poikien englannin kielen oppimisessa, ja nopeat yhteydet ja laitteet tekevät mahdolliseksi nopean tiedonkulun. Karttaohjelman ”street view” -katunäkymäkin on oikein näppärä, mutta samalla tavalla joku pääsee edes tulematta paikalle näkemään, millaisesta talosta asukkaat ovat Facebook-päivityksen perusteella viikon poissa lomamatkalla.
