Vedenkorkeudet: Pinnat laskevat järvissä ja kaivoissa

Kevättulvat saatiin jo tammikuussa

Pohjois-Pirkanmaan suurten järvien pinta oli huhti–toukokuun vaihteessa lähes puoli metriä matalammalla kuin yleensä samaan aikaan. Sydän-Hämeen vedet ovat parikymmentä senttimetriä keskiarvolukemia alempana.

Yleensä sulamisvedet nostavat vesien pinnat toukokuussa vuoden korkeimmille tasoille. Tänä vuonna kevättulvat koettiin jo tammikuussa, kun runsaat vesisateet sulattivat alkutalven lumet. Sen jälkeen satanut ohut lumipeite haihtui keväisten tuulien ja paisteiden mukana taivaalle, eikä vettä päätynyt juurikaan järviin tai pohjavesiin.

Vesien korkeus on jo laskussa. Pintojen lasku kiihtyy, kun pintavedet lämpenevät ja haihdunta lisääntyy.

Mikäli vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen ei saada runsaita sateita, vedet uhkaavat laskea kesän aikana poikkeuksellisen matalalle. Alhaiset vedenkorkeudet haittaavat muun muassa veneilyä ja ranta-alueiden virkistyskäyttöä sekä lisäävät matalien rantojen ruovikoitumista.

Säännöstellyt vedet ovat vielä keskimääräistä korkeammalla tasolla, sillä sulamisvesien vähyyden vuoksi niiden juoksutus on pidetty minimissä. Tällä hetkellä juoksutukset ovat 15–30 prosenttia normaalikevään määristä. Jos kuivuus jatkuu ja virtaamat pysyvät pieninä, alapuolisten jokien käytölle alkaa aiheutua haittoja.

Myös pohjavesien pinnat ovat vielä tavanomaista korkeammalla. Pienissä pohjavesimuodostumissa vedenkorkeus laskee jo kesän aikana, jos kevät ja kesä ovat vähäsateisia.

 

Vedenkorkeus huhtikuun lopussa (ja ero 2000-luvun keskiarvoon, cm)

Näsijärvi, Murole

+13

Pyhäjärvi

+02

Vanajavesi

+21

Kukkia, Pälkäne

-16

Längelmävesi, Kaivanto

-21

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?