Esko Arasalo: Nopeat nettiyhteydet ovat Pälkäneelle elinehto

Liitoksia ja lausuntoja

Esko Arasalo loi katsauksen kymmeneen Pälkäneen vuoteensa.

Esko Arasalon ensimmäisiä virkatehtäviä Pälkäneellä oli kunnan ja yrittäjien tapaaminen. Vastavalittu kunnanjohtaja ajeli tilaisuuteen jo ennen kuin hänen työnsä varsinaisesti alkoivat.

Arasalo lopettelee Pälkäneen uraansa samaan tapaan kuin aloittikin: viimeisiin yleisötilaisuuksiin kuului keskiviikkona Nuijalla järjestetty yrittäjäilta.

Arasalo jää kesäkuun alusta vuorotteluvapaalle ja siirtyy sen jälkeen lomien kautta eläkkeelle.

 

 

Sote-läksyt tehty

 

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on hallinnut Esko Arasalon kymmenvuotista kautta Pälkäneellä.

– Vuosi 2006 oli työläs. Yhdistymisen valmistelu, uusien strategioiden luominen ja  uusien työtapojen etsiminen teetti hirvittävän määrän työtunteja sekä viranhaltijoilla että luottamushenkilöillä. Uudet asiat, alueet, ihmiset ja toimintatavat toivat vaikeuskerrointa myös kunnanjohtajan tehtäviin, Arasalo muisteli yrittäjäillassa.

Pälkäne on laatinut kuntarakenneuudistuksesta lukuisia lausuntoja ja kannanottoja.

– Lähes koko ajan uudistukseen ovat kytkeytyneet myös sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat. Sillä saralla on tehty virkaurani aikana kaksi isoa ratkaisua: ensin purettiin terveyskeskuskuntayhtymä ja perusterveydenhuollosta laadittiin sopimus vastuukunnan kanssa. Tämän vuoden alusta myös sosiaalipalvelut siirrettiin Kangasalan hoidettavaksi Paras-lain velvoittamana.

 

Rego on täyttynyt

Esko Arasalo sanoi, että hänen työlistansa päällimmäisiin asioihin on kymmenen vuoden ajan kuulunut uusien teollisuustonttien järjestäminen vanhan Pälkäneen puolelta.

Kulttuurimaisemat ja Tavase-tekopohjavesihanke ovat rajoittaneet kunnan kasvua Lahdentien varteen, josta löytyisivät vetovoimaisimmat yritysalueet.

– Tavase-hankkeen etenemistä on seurattu hieman pelonsekaisin tuntein. Sen vuoksi uhattuna on lähes miljoonan vuotuisen asiakkaan Aapiskukko.

Arasalo vitsaili kehittyneensä Pälkäneen vuosien aikana melkoiseksi vesijuridiikan asiantuntijaksi. Nykytilanne vaikuttaa hänestä sellaiselta, ettei tekopohjavesihanke toteudu Pälkäneellä.

Pälkäneeltä ei ole löytynyt yritystontteja, mutta Luopioisten puolelta Pälkäne peri tyhjilleen jääneen Rego-hallin.

– Alkuun sitä yritettiin myydä yhtenä teollisuustilakokonaisuutena. Pariin kertaan olimme lähellä kauppoja, mutta molemmilla kerroilla ne kariutuivat viime metreillä. Sen jälkeen tiloja lähdettiin vuokraamaan pienempinä paloina, ja osa hallista otettiin liikuntakäyttöön. Luja-Lukko Areena on ollut salibandyväen kannalta hyvä ratkaisu, ja nyt myös yritystilat ovat tehokkaasti käytössä. Ajoittain on podettu jopa pientä tilan puutetta.

 

4G ei korvaa lankaa

Esko Arasalo sanoi, että kunnan on ollut pakko reagoida työttömyyden kasvuun.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana työttömyysprosentti on parhaimmillaan laskenut alle seitsemään. Viimeisen puolentoista vuoden aikana työttömyys on lisääntynyt hälyttävästi, ja nyt ollaan jo 12,5 prosentin lukemissa. Kunta on aktivoitunut työpajatoimintaan ja kuntouttavaan työtoimintaan.

Heli Rapatti kannusti yrittäjiä tuomaan esitteitään Nuojan matkailuneuvontaan.

Arasalo toivoi, että yrityksistä löytyisi ennakkoluulottomuutta uudenlaiseen yhteistyöhön: kunta voi palkata työllistettäviä henkilöitä ja välittää heitä yrityksiin.

Työllistämistoimien lisäksi myös yritysasiamiehen tehtävät ovat siirtyneet entistä enemmän kunnan kontolle.

– Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä valtiolta sai melko hyvin rahaa yritysneuvojien tehtäviin. Nyt rahoitus on kiven alla, ja kunnalta vaaditaan entistä enemmän satsausta tähänkin tärkeään tehtävään.

Seuraajiensa tehtäväksi Arasalo testamenttasi tietoliikenneyhteyksien kohentamisen.

– Valtiovallan laajakaistastrategiassa otettiin tavoitteeksi, että vähintään 95 prosenttia suomalaisista saadaan nopeiden sadan megabitin tietoliikenneyhteyksien piiriin. Jalo periaate ei valitettavasti näytä toteutuvan, ja nyt rahoitus on loppunut.

Laajalla maaseutupaikkakunnalla kattavan verkon rakentaminen maksaa melkoisesti.

– Mutta onko meillä varaa jättää osa kunnasta ilman nopeita yhteyksiä? Minun mielestäni ei. Silloin jäisimme kivikaudelle, ja vaarana olisi että yritykset ja asukkaat äänestävät jaloillaan.

Pälkäne pyrkii kohentamaan tietoliikenneyhteyksiä yhdessä Kangasalan, Akaan, Urjalan ja Vesilahden kanssa Ekanet-projektilla.

– Olemme tutkineet kaikille avointa kuituverkkoa ja erilaisia rahoitusmalleja. Nyt selviteltävänä on elinkaarimalli nopeiden tietoliikenneyhteyksien luomisessa.

Operaattorit ovat tuoneet ensimmäisiin kyliin 4G-yhteydet, jotka yltävät parhaimmillaan sadan megabitin nopeuteen. Esko Arasalo ei kuitenkaan usko, että langattomasta verkosta muodostuu varteenotettava vaihtoehto kiinteälle verkolle.

 

Sappee matkailun veturi

Esko Arasalon mielestä Pälkäneen yrityskentän viimeisen kymmenen vuoden merkittävin muutos on matkailuelinkeinon kasvu.

– Johtotähtenä toimii kehittyvä Sappeen matkailualue. Olen myös iloinen, että Keltainen Talo on löytänyt paikkansa Nuijantalon komeista puitteista.

Keltaisen Talon mukana Nuijalle muutti myös kunnan matkailuinfo. Heli Rapatti toivoi, että yritykset toisivat sinne esitteitään.

Onkkaalan olohuonetta yrittäjäväelle esitellyt Keltaisen Talon emäntä kertoi, että sekä kahvila- ja myymäläasiakkaiden lisäksi myös majoitus- ja yritysvieraat ovat löytäneet Nuijan. Kotimajoitusta ovat varanneet ulkomaalaisvieraat, ja myös yritystilaisuuksia Nuijalla järjestävät oman kunnan ulkopuolelta tulevat firmat.

 

 

Tarjolla sankarin viitta

Kunnan ja yrittäjien välinen vuoropuhelu on tärkeää. Keskiviikkona varsinainen asia jäi ovensuupuheisiin, sillä luento maailmanlaajuisista talousilmiöistä ei ole omiaan synnyttämään keskustelua.

Yrittäjäkaartin päällimmäinen huoli on pula yritystonteista. Vetovoimaisinta aluetta olisi Lahdentien varsi, mutta kulttuurimaisemat ja Tavase -tekopohjavesihankkeen laajentama pohjavesialue on syönyt laajenemissuunnat Kostianvirran eteläpuolella.

Muun muassa kehityskuvatyön yhteydessä katseet kohdistettiin Lahdentien ja Pälkänevedentien risteykseen. Kostianvirran ja Pälkänevedentien väliin on syntymässä uusi Roholan asuinalue. Tien toisella puolella olisi luonteva paikka yritysalueelle.

 

Risteyksen tuntumassa on ollut viime vuosina kuhinaa. Liikennejärjestelyitä aiotaan muuttaa, jotta turmaristeyksestä päästäisiin. Pirkanmaan Osuuskauppa on ostanut Sammonkulman, mutta mahdollinen taukopaikkainvestointi odottaa Aapiskukon kohtaloa: jos Suomen vanhin taukopaikka joutuu luopumaan bensakaupasta Tavasen vuoksi, osuuskauppa tuo omansa Sammonkulmaan.

Sammonkulma herää jo täksi kesäksi unestaan, kun Orivedellä leipova ja Sahalahdella ravintolaa pitävä Miia Kinnari tuo Pälkäneelle lounaskahvilan ja konditorian.

Myös Sammonkulman takana on tapahtunut. Entinen Tammetin halli on vaivihkaa muuttunut korjaamokeskittymäksi, jossa laitetaan kuntoon niin autot kuin isommatkin koneet.

 

Kartalta katsoen on vaikea ymmärtää, mikä ongelma yritystonttien kaavoittamisessa voi olla: Pälkäneen keskusta ja sen ympäristöhän ovat pelkkää peltoa ja metsää. Vaikeus syntyy siitä, että suuri osa maista kuuluu perinteikkäisiin tiloihin. Sukupolvien ajan kynnetyistä pelloista on vaikea luopua.

Kun kuntaa ryhdyttiin 1970-luvulla teollistamaan, Pälkäne-henkeä löytyi. Isännät myivät maata hyvältä paikalta, ja teollisuusalue syntyi valtatien varteen Kankaanmaalle. Asutus pääsi laajentumaan Lastenlinnan alueelle, johon Tammet ja Veikka-neule olivat ehtineet asettua.

Tarjolla olisi taas sankarin viitta. Sopivien maakauppojen avulla voitaisiin saada kauan kaivattuja yritysalueita. Niiden tuomat yritykset ja verotulot ovat elinehto, mikäli Pälkäne mielii säilyä itsenäisenä. Jos kunta liitetään osaksi isompaa kokonaisuutta, työpaikat eivät ole yhtään sen tarpeettomampia.

Pälkäneen yritystonteilla on sama valtti kuin asuntotonteillakin. Täältä löytyy tilaa edullisemmin kuin esimerkiksi Kangasalta. Siksi tulijoita löytyisi, jos tarjontaa vain olisi.

Kunnan on terästettävä otteitaan myös asuntotonttien hankinnassa. Keskustassa on valtavasti joutomaata ja rakentamattomia tontteja. Samaan aikaan uudet asuinalueet ovat syntyneet keskustan laitamille, josta on hädin tuskin kävelymatka kouluun ja muihin palveluihin.

 

Pöytäänsä siivoileva kunnanjohtaja Esko Arasalo totesi, ettei Pälkäneen yrityselämässä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana suuria muutoksia. Ajanjakson voi nähdä myös toisessa valossa, sillä sekä Pälkäneen että Luopioisten suurimmat yritykset ovat menneet konkurssiin. Globalisaatio on vauhdittanut yrityselämän keskittymistä ja kuihduttanut kaupallisia palveluita. Työpaikat ovat kadonneet halvemman tuotannon maihin.

Kunta selvisi sekä Vendin että Regon konkursseista, ja nyt uusi yritystoiminta on täyttänyt molemmat hallit. Luopioisiin on muodostunut pienyritystalo, jossa toimii monen alan osaajia. Rego antoi kuitenkin opetuksen, jota ei kannata heti unohtaa. Pienen kunnan ei pidä ladata kaikkia munia samaan koriin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?