Koulunsa päättävät ylioppilaat ovat pääosassa yhteiskoulun kevätjuhlassa. Seurakunnan kerhon kevätjuhlan kunniavieraita puolestaan ovat tulevat esikoululaiset.
Seitsyen leirikeskuksessa koettiin viikko sitten tiistaina päättäjäistunnelmaa, kun eskariin siirtyvät kuusivuotiaat pokkasivat kerhon päästötodistuksensa. Lyhyiden muodollisuuksien päätteeksi karkotettiin Suvivirren voimin sadepilvet, jotka ehtivät tiputella muutamia pisaroita. Sen jälkeen päästiin kuivin nahoin Mörrimöykyn metsäseikkailuun.
Peikon poikaset olivat rakentaneet kisa-areenan, jossa kerholaiset pääsivät kokeilemaan peikkojen viisiottelulajeja. Seitsyen kentällä heitettiin tikulla pituutta ja pallolla tarkkuutta sekä hypättiin takaperin. Lisäksi leikattiin ja solmittiin lankoja sekä ratsastettiin keppihevosilla, joiden joukkoon oli eksynyt yksi sarvipäinen porokin.
Seitsyen grillikatoksessa tutustuttiin peikkobändin instrumentteihin, muun muassa kattiloihin, kansiin ja vispilöihin.
Pienet kerholaiset eivät osaa vielä lukea, joten laulujen nimet keksittiin esineiden ja asetelmien avulla. Arvoitusten ratkaisemista helpotti kun, jos jänistä tutkineet lapset kuulivat Jänis istui maassa -hyräilyä. Toistensa käsiin tarttuneiden Lego-ukkojen äärellä auttoivat Piiri pieni pyörii -sävelet.
Kappaleet edustivat lastenlaulujen klassikko-osastoa, ja siksi Hevisaurusta ja Fröbelin palikoita kuuntelevat muksut antoivat laulurastilla hieman tasoitusta. Hekin yhtyivät kuitenkin innolla lauluun keksittyään kappaleen ja päästyään tunnelmaan.
Kerholaiset pääsivät myös nikkaroimaan pöllöjä, lajittelemaan roskia, puhaltamaan saippuakuplia ja tanssittamaan keijukaista.
Polun varrella riitti tekemisen lisäksi myös ihmeteltävää; muun muassa kevään ensimmäiset hedelmät kypsyttänyt karkkipuu, rokkaava apina, hautova metsäkana, kiven päälle pystytetty Eiffelin torni, laulava häkkilintu ja alimittaisia setelin raakileita kasvava rahapuu.
Yllätyksistä innostunut pikkuväki painalsi metsäseikkailun läpi juoksujalkaa. Ensimmäisellä kierroksella hieman kaikkea kokeilleet lapset pystyivät keskittymään tehtäviin toisella kierroksella. Mehujen ja herkkujen jälkeen suoritetulla bonuskierroksella ehti nähdä loputkin.
Perhekerho on Pälkäneen klassikko
Seitsyen leirikeskuksen tiistainen kevätjuhla päätti seurakunnan kerhokauden Pälkäneellä. Luopioisten ja Aitoon kerhoilla oli omat juhlansa jo viikonloppuna.
Pälkäneen tiistaisesta perhekerhosta on muodostunut torikahvilan kaltainen paikallinen klassikko. Perhekerho kokoaa parhaimmillaan lähes sata lasta ja äitiä seurakuntatalolle. Toisinaan mukana on myös isiä ja isovanhempia.
Perhekerho noudattaa tutuksi tullutta kaavaa. Salissa vietettävän yhteisen avaushetken jälkeen siirrytään alakertaan askartelemaan ja leikkimään. Kerhon päätteeksi syödään joka toinen tiistai soppalounas. Joka toisella kerralla juodaan kahvit.
Kerhosta on tullut tärkeä etenkin lasten kanssa kotona oleville äideille, mutta myös vuorotyöläisille. Vanhemmat pääsevät vertailemaan kokemuksiaan lasten kanssa käytävistä väännöistä samalla kun pikkuväki touhuaa ikäistensä kanssa.
Perhekerhon lisäksi Jaana Mäki-Mantila ja Terhi Kallio pitävät päiväkerhoa. 4–5-vuotiaiden ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin ja 5–6-vuotiaden torstaisin.
Vaikka kevätjuhla päätti varsinaisen kerhokauden, kesäperhekerho jatkaa juhannukseen saakka seurakuntatalon leikkikentällä. Kesäperhekerhossa ei ole ohjattua toimintaa eikä ohjaajia, vaan äidit toimivat vuoroviikoin vastuuhenkilöinä ja seurakunta tarjoaa kerholaisille kahvit ja mehut.
Kesäperhekerho jää juhannuksen jälkeen reiluksi kuukaudeksi kesälomalle. Toiminta jatkuu elokuun puolivälissä, kun koulutkin alkavat. Syyskuun puolivälissä siirrytään sisälle varsinaisiin kerhoihin.
