Lentävä kamera: Pienet lennokit tuovat kuntien kaavoitukselle ja paikkatietopalvelulle tuoretta ja tarkkaa kuvaa aiempaa halvemmalla

Ilmakuvaus herätti ihmetystä

Timo Rajala valvoo silmämääräisesti ja tietokoneen näytöltä lentävän automaattikuvaajan menoa.

Kaavoituksen ja paikkatietopalveluiden uudet tuulet puhalsivat Pälkäneelle viime viikolla, kun kameralla varustettu kauko-ohjattava ilma-alus pörräsi Pappilanlahdella. Itse asiassa tuulet puhalsivat yläilmoissa hyvinkin napakasti, Kuvaparoni-yrityksen Timo Rajalan arvion mukaan paikoin jopa 15 metriä sekunnissa.

– Norjalaisilta valmistajilta kysyin, onko tuuli liian kova ja sanoivat että anna mennä vaan, Rajala rauhoitteli kuvauslentoa seurannutta yleisöä.

Ilmakuvausta oli saapunut ihmettelemään iso joukko lähikuntien kaavoitus- ja mittatietopalveluiden työntekijöitä. Erityisesti heidän arkeaan uusi kuvaustapa on mullistamassa.

– Menetelmä on ollut meillä käytössä vuodesta 2011 lähtien, ja tarkoituksena on  koko ajan jalostaa käyttöä edelleen esimerkiksi kaupunkisuunnittelun puolella, kertoo Tampereen Infran paikkatieto- ja suunnittelupalvelujen päällikkö Olavi Ujanen.

Ujanen arvioi, että uutta tekniikkaa hyödyntämällä kuvaukset saadaan tehtyä lentokonekuvauksia nopeammalla syklillä ja halvemmalla sekä aiempaa tarkemmin lopputuloksin. Maastokäynneistä ei uuden tekniikan myötä sentään olla kokonaan luopumassa, vaikka esimerkiksi maastonmuotoja ja maanläjityksiä pystytään analysoimaan tarkasti.

– Tämä menetelmä tekee kuitenkin mahdolliseksi muun muassa sen, että osissa etenevien isojen kaavahankkeiden pohjakarttaa on mahdollista päivittää ajankohtaiseksi pienissä palasissa, Ujanen huomauttaa.

Ilma-aluksen hyödyntämistä pohditaan myös esimerkiksi lämpövuotojen paikallistamisessa lämpökameran avulla.

 

Käytännön demonstrointi

Pälkäneellä ei ollut kyse silkasta lentonäytöksestä, vaan myös oikeasta asiasta. Pappilanlahdella kuvattiin Pälkäneen kunnan tilauksesta ja Tampereen infran urakoimana maastoa kymmenien hehtaarien alueelta asemakaavan pohjakartan laatimista varten. Alueen kuvaaminen vei aikaa vajaa puoli tuntia.

Vajaan yhdeksän kilogramman painoisen kuvauslaitteen lentonopeus on korkeimmillaan nelisenkymmentä kilometriä tunnissa. Kamera ottaa kuvan neljän sekunnin välein, ja kuvat yhdistetään limittäin toisiinsa eheän ja yhtenäisen kokonaiskuvan saamiseksi. Käsittelyineen kuvauksen

Laitteen lentorata on ennalta ohjelmoitu, joten ohjaajan ei tarvitse pitkien alkuvalmistelujen ja lentoonlähdön jälkeen kuin seurata valppaasti lennon etenemistä. Tämä onnistuu paitsi silmämääräisesti myös tietokoneen näytöltä.

Rajalan mukaan yllättäviin ongelmatilanteisiin ja sen myötä mahdollisiin hätälaskuihin on varauduttu laskuvarjolla. Pälkäneellä varjoon ei tarvinnut hankalista olosuhteista huolimatta turvautua, vaan laite laskeutui automaattiohjauksella kiltisti 30 metrin korkeudelle, josta Rajala ohjasi sen turvallisesti maan kamaralle.

”Kotka on laskeutunut”. Hyvinhän se meni, saattoi Timo Rajala todeta onnistuneen kuvauksen jälkeen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?