Viljelijä aina ahtaammalle

MTK:n aluepäällikkö Kari Aikio kirjoitti viime numerossa epäreilusta ruokakaupasta. Ruokakeskustelua haluaisin laajentaa ja ihmetellä, onko meillä nykymenolla loputtomasti kotimaista ruokaa. Saanen ensimmäiseksi kertoa tosiasioita Kangasalan viljelijöiden lannoitteiden saannista. Eräs tila oli talvella tilannut lannoitteet. Ne tulivat tilalle 26. toukokuuta. Kuukautta aikaisemmin olivat monet naapurit jo aloittaneet toukotyöt.

Moni saattaa kysyä, kuinka se on mahdollista. Se on mahdollista, kun kepuvetoisessa hallituksessa kokoomuslainen ministeri myi lannoitetehtaat norjalaiselle Yaralle. Kyllä norjalaiset varmaan nauroivat, kun saivat tehtaat ja kaivokset 207 miljoonan euron pilkkahinnasta. Kun maapallolla fosforin puute yhä pahenee, kaivoksissa arvioidaan fosforia olevan 30 miljardin euron arvosta.

Kauppa oli Yaralle erittäin edullinen, kun se sai Pohjoismaissa lisäksi monopoliaseman.

Tällä hetkellä aiotaan myydä Altia, jonka tunnetuin tehdas on Koskenkorvalla Ilmajoella. Joku varmaan sanoo, mitäs viinatehtaan myyminen viljelijöitä liikuttaa. Se liikuttaa hyvin paljon kahdella tavalla, jos tuotanto siirretään ulkomaille.

Ohraa tehtaalle toimittaa 2 200 erikoistunutta viljatilaa yli 170 miljoonaa kiloa. Tehdas on ollut luotettava sopimuskumppani.

Toiseksi kotieläimille sopivaa rehua tehdas on myynyt 80 miljoonaa kiloa. Esimerkiksi vetistä liemirehua on ostanut 750 sikatilaa. Toimitukset ovat olleet myös tehtaalle järkeviä, kun veden haihduttaminen olisi kohtuuttoman kallista. Tärkkelystä on toimitettu 60 miljoonaa kilogrammaa paperiteollisuudelle ja hiilidioksidia 20 miljoonaa kiloa AGA:lle. Unohtaa ei sovi Koskenkorvaa, jota valmistuu 21 miljoonaa kiloa.

Tietysti ulkomaille siirtymisestä kärsisi varsinkin maakunta. Unohtaa ei sovi tehtaan työtekijöitä ja monia yrittäjiä. Esimerkiksi rekkakuormia puretaan ja lastataan vuodessa 25 000. Eittämättä heijastusvaikutukset tuntuisivat koko Suomessa.

Altian myynnillä ministerit uskottelevat korjaavansa valtion rempallaan olevaa rahatilannetta. Velkaa otetaan velan päälle vuodessa yli kahdeksan miljardia euroa. Kauppalehden arvion mukaan Altian arvo olisi noin 300 miljoonaa euroa. Sehän on pelkästään lasten taskurahaa velkoihin verrattuna. Tietenkään ei osata tai ei haluta laskea, kuinka suuret olisivat myynnin kielteiset seuraukset.

Maatalouden ja koko maaseudun elinvoimaa heikennetään monin tavoin. Esimerkiksi hallituksen estoton kivihiilen suosiminen on hölmöläisten touhuilua.  Puuta mätänee metsiin, vaikka biotaloudessa saataisiin kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Jaakko Ikävalko

Kangasala