Liitosselvitys: Kangasala oli odotettu valinta neuvottelukumppaniksi, Kuhmoinen yllätys

Pälkäne visioi jättikuntaa Pirkanmaalle

Kangasala, Kuhmoinen ja Pälkäne muodostaisivat yhdessä kunnan, joka ylltäisi Roineelta Päijänteelle asti.

Pälkäneen kunta on päättänyt esittää yhdessä Kuhmoisten kunnan kanssa kuntarakennelain mukaisen kuntajakoselvityksen tekemistä Kangasalan kunnan kanssa. Mikäli Kangasala vastaa myöntävästi naapureidensa kyselyyn, liitosselvityksen tekeminen voidaan aloittaa loppukesällä tai alkusyksyllä.

Päätökseen sisältyy, että kuntajakoselvityksen tekijästä sovitaan yhtäpitävästi kaikkien kolmen kunnan kesken ja selvityksen tekemiseen haetaan

Liitosselvityksen käsittely sai puheenjohtajiston ilmeet vakaviksi valtuuston kokouksessa. Vasemmalta kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, vs. kunnanjohtaja Janita Koivisto, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko ja vs. hallintojohtaja Mia Kangasniemi.

valtionavustusta. Selvityksestä aiheutuvista nettokustannuksista vastaavat kaikki kolme kuntaa tasasuuruisin erin.

Kangasala on luonteva ja odotettu valinta, koska se jo nyt tuottaa kaikki Pälkäneen sote-palvelut, mikä tarkoittaa noin puolta Pälkäneen kunnan budjetista. Sitä paitsi Kangasalaa ja Pälkänettä yhdistää monien vuosikymmenien pituinen yhteistyö Pälkäneen kunnan kanssa ennen kaikkea terveyskeskusyhtymän kautta.

Sen sijaan Päijänteen rannalla sijaitseva alle kahden ja puolen tuhannen asukkaan Kuhmoinen oli yllätyskortti myös monille valtuutetuille.

Kuhmoinen on Kangasalan rajanaapuri Kuhmalahdelta koilliseen, ja se kuuluu Keski-Suomen maakuntaan, joten liitoksessa ylitettäisiin nykyiset maakuntarajat.

Uudesta kunnasta tulisi lähes 40 000 asukkaan kunta, mikä tarkoittaa, että tällä hetkellä se olisi Pirkanmaan toiseksi suurin Tampereen jälkeen. Myös pinta-alaltaan kunta olisi pirkanmaalaiseksi huomattavan laaja, koska sen kokonaispinta-alaksi tulisi yli 2500 neliökilometriä.

Matkaa Pälkäneen kirkolta Kuhmoisten kirkolla on noin 70 kilometriä, eli muutama kilometri enemmän kuin Pälkäneeltä Janakkalan Tervakoskelle tai Urjalaan.

 

Miksi ei Valkeakoski?

Tero Ahlqvist (ps.) ihmetteli, miten Valkeakoski jäi pois Pälkäneen suunnitelmista ja Kuhmoinen tuli mukaan. Vs. kunnanjohtaja Janita Koivisto vastasi, että Pälkäne neuvotteli kesäkuun alussa Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa, ja silloin syntyi päätös, että Pälkäne ja Kuhmoinen tekevät yhteisen esityksen liitosneuvotteluista Kangasalle.

Joitakin neuvottelukumppaneita on löydettävä, sillä neuvottelut pitää käydä puolen vuoden sisällä sote-järjestämislain voimaantulosta, mikä tapahtuu ensi vuoden alkupuolella.

Timo Ailio (sd.) vaati tarkennusta, miksi Valkeakoski, jota aikaisemmin pidettiin Pälkäneen kannalta yhtenä varteenotettavimmista kumppanivaihtoehdoista, on pudonnut kokonaan pois.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) selitti, että Valkeakoski on ollut liitosneuvottelujen suhteen avoin kaikkiin suuntiin, mutta sen keskeiset neuvottelukumppanit löytyvät muista Etelä-Pirkanmaan kunnista. Kangasala taas ei ole kiinnostunut neuvottelemaan Valkeakosken kanssa mutta kylläkin halukas ryhtymään neuvotteluihin itseään pienempien kuntien kanssa, jos nämä sitä ehdottavat.

Jos siis Pälkäne kuitenkin haluaisi tehdä selvityksen Valkeakosken kanssa, se olisi tehtävä kahdenvälisesti, jolloin Pälkäneen pitäisi käydä kahdet kuntaliitosneuvottelut yhtä aikaa.  Siihen ei ainakaan tässä vaiheessa aiota ryhtyä.

Eero Laesterä vahvistaa, että pitkiä taustaneuvotteluja ei käyty, sillä heti alussa kävi selväksi, että Pälkäneen toivoma ”Mallasveden kunta” eli Valkeakosken, Kangasalan ja Pälkäneen liitos ei toteutuisi.

Sote-laki voi sekoittaa

Kunnanhallituksen 2. puheenjohtaja Risto Lindholm (sd.) oli jättänyt eriävän mielipiteen neuvottelujen aikataulusta jo kunnanhallituksen käsittelyssä ja teki valtuustossa vastaehdotuksen.

Hänen mielestään pitäisi odottaa sote-järjestämislain valmistumista, jotta nähtäisiin, mihin se velvoittaa. Muuten Lindholmin mukaan on vaarana, että liitosneuvotteluissa päätetään asioita, jotka  on heti lain tultua voimaan muutettava, ja lain voimaantulon jälkeen selvityksen tekemiseen olisi aikaa vuoden 2015 syksyyn asti.

Perttu Pohjanperä (vas.) kannatti esitystä.

Rainer Zeitlin (kok.) vetosi vastaehdotuksen tekijään ja kannattajaan, että nämä vetäisivät ehdotuksensa pois. Hänen mielestään ilmassa on ”suuria uhkia”, joten ei ole järkevää viivyttää neuvotteluja enää yhtään.

– Jokainen kuukausi, joka odotetaan, tekee asian vaikeammaksi, Zeitlin perusteli.

Vastaehdotusta ei vedetty pois, joten asiasta äänestettiin. Kunnanhallituksen ehdotusta puolsivat kaikki muut valtuutetut paitsi Lindholm, Pohjanperä ja Jukka Kittilä (kesk). Hanna Keino (sd.) oli poistunut kokouksesta ennen äänestystä.

 

 

Selvitystä tarvitaan enemmän kuin A-nelonen

Pälkäne haluaa neuvotella tosissaan, vastattiin Jukka Kittilän (kesk.) epäilyihin.

Valtuutettujen keskuudessa kuului epäileviä ääniä siitä, kuinka tosissaan neuvottelut lopulta aiotaan käydä. Huitaistaanko kokoon yksi A-nelonen vai laaditaanko asiakirjoja mappikaupalla?

Jukka Kittilä (kesk.) muistutti, että ensinnäkin sote-ratkaisu on yhä auki. Toiseksi Kuhmoinen tekee selvityksen myös Jämsän kanssa ja KangasalaTampereen kanssa. Kittilä pelkäsi, että Pälkäne ryhtyy selvityksen tekoon vain ”tekemisen vuoksi” sitä aidosti haluamatta.

– Selvitys voidaan tehdä monella tavalla. Millä vakavuudella ja intensiteetillä tätä tehdään? hän tivasi.

Rainer Zeitlin (kok.) vastasi, että neuvottelut pitää käydä erittäin vakavalla mielellä. Hän muistutti myös, että järjestelmä on kuntarahoitteinen, joten siihen käytetyille varoille täytyy olla vastine. Myös Tero Ahlqvist (ps.) ja Timo Ailio (sd.) ilmaisivat kantansa, että liitosselvitys on tehtävä vakavissaan, kun se kerran tehdään.

Eero Laesterä (kok.) muistutti, että Valtiovarainministeriö on ohjeistanut tarkasti, mitä liitosselvityksessä tehdään, eivätkä yksittäisen kunnan valtuutetut voi sitä päättää. Liitosselvityksen on täytettävä ainakin lain edellyttämä minimi, jotta se olisi hyväksyttävä.

Liitoselvityksen yhteydessä tehdään selvitys neuvottelevien kuntien taloudellisesta ja toimintaedellytysten kehityksestä, jotta voidaan arvioida niiden yhdistymisen taloudellisia vaikutuksia sekä alueellista kilpailukykyä.

Samoin selvitetään ja arvioidaan yhdistymisen vaikutuksia palvelu- ja henkilöstötarpeisiin ja alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Selvitykseen kirjataan kunnille tärkeä reunaehdot neuvottelutilanteessa ja luodaan visio uudesta kunnasta. Myös kuntalaisia on kuultava, ja monessa liitosta suunnittelevassa kunnassa onkin järjestetty asiasta kansanäänestys.

Kuntarakennelain mukaan kuntaliitosselvitykseen on sisällytettävä vähintään:

1. suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä tuottamisesta

2. selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan

3. selvitys taloudellisesta tilanteesta

4. arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta

5. yksityiskohtainen arvio yhdistymisen eduista ja haitoista

6. kielellisten oikeuksien toteutuminen, mikäli kunta on kaksikielinen tai sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella

Kunnat lyhyesti

 

Kangasala

maakunta Pirkanmaa

asukkaita* 30 345

pinta-ala 870,85 km2

kunnanvaltuusto 51 paikkaa

kunnanjohtaja Oskari Auvinen

kunnallisvero 20,50 %

 

Pälkäne

maakunta Pirkanmaa

asukkaita 6 795

pinta- ala 738,15 km2

kunnanvaltuusto 27 paikkaa

vs. kunnanjohtaja Janita Koivisto

kunnallisvero 20,50 %

 

Kuhmoinen

maakunta Keski-Suomi

asukkaita 2 409

pinta-ala 936,68 km2

kunnanvaltuusto 21 paikkaa

kunnanjohtaja Anne Heusala

kunnallisvero 19,75 %

 

*asukasluvut vuoden 2013 lopussa

Valtuusto

  • Päättäjä: Pälkäneen kunnanvaltuusto
  • Aika: 18. kesäkuuta 2014 kello 18
  • Esityslista: 13 pykälää
  • Kokouksen kesto: 1 tunti 30 minuuttia
  • Poissa: Mirva Kittilä, tilalla Jukka Lindfors, Markku Koskelo, tilalla Timo Viitanen, Jouko Saarikko

Kommentit (2)

  1. tunnettu...

    Ennen vaaleja melkein kaikki ehdokkaat olivat kuntaliitos asiassa Valkeakosken suuntaan. Ainakin kaikki ne luottamusmiehet, jotka ovat johtavilla paikoilla, se tuli esiin mm Nuijan tilaisuudessa. Toivottavasti kuntaliitossuunnitelma tehdään A 4, kuten Kittilä on esittänyt.
    Tässä vaiheessa on aivan turha hukata energiaa kuntaliitoksiin ja sen selvityksiin, hoitakaa kunnan talous kuntoon mm kouluverkoston, ruokahuollon tarkoituksenmukaisella järjestelyllä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?