Historian ensimmäinen Taimenen elämää -tapahtuma keräsi yli 30 kalastuksesta kiinnostunutta lasta perjantai-iltana Vihavuoden koskelle. Vihavuosi-yhdistyksen järjestämässä tapahtumassa tutustuttiin uhanalaisen taimenen elinkiertoon ja muihinkin kalalajeihin sekä niiden käsittelyyn.
Osallistujat kiersivät viisi erilaista kala-aiheista rastia. Kilpailusta ei kuitenkaan ollut kysymys. Idea tapahtumaan lähti perhokalastajien omasta innostuksesta lajiin.
– Ideana on oppiminen ja innostuksen herättäminen, itse kalabiologina työskentelevä Ilkka Vesikko kertoi.
Vesikon lisäksi tapahtuman toisena pääjärjestäjänä toimi Pasi Visakivi.
Uhanalainen taimen
– Halusimme myös kasvattaa jälkipolvea muistamaan taimenen uhanalaisuuden, Vesikko sanoi.
Taimenen alamitta on vuoden alusta ollut 60 senttimetriä ja sitä pienemmän kalat on päästettävä takaisin vapauteen kasvamaan. Tavoitteena on, että taimen ei enää tulevaisuudessa olisi uhanalainen.
Kosken reunalla Toni Johansson ja Jussi Ruskeala tutustuttivat lapsia perhokalastuksen saloihin. Jokaiselle jaettiin aluksi kalastuslasit, jotka ovat tärkeät turvallisuuden ja kivien näkemisen vuoksi. Perhokalastaja tarvitsee lasien lisäksi haavin, liivin ja kahluuhousut.
Jokainen osallistuja pääsi myös itse kokeilemaan perhonheittoa Pasi Visakiven kanssa.
Mikko Kukkola näytti silmä kovana seuranneille lapsille perhonsidonnan saloja. Perhonsidontaan voidaan käyttää muun muassa kukon höyheniä, peuran karvaa tai vaikka omalta pihalta löytyneitä fasaanin pyrstösulkia.
Ilkka Vesikon kanssa osallistujat pääsivät joenuomalle tutustumaan virtavesihyönteisten elämään ja mäti-istutuksiin.
Ahvenet fileiksi
Nälkäkään ei kalastajille jäänyt. Petri Mäkinen opetti ahvenen fileointia ja lopulta paistettiin maukkaat friteeratut ahvenfileet, jotka hyvin maistuivatkin.
– Hyvää, mutta kuumaa! kuului kommentti.
Vaikka osallistujajoukko olikin poikavoittoista, kalankäsittely onnistui tytöiltä loistavasti. Kangasalalainen Helmi Heikkinen fileoi ahvenen Petri Mäkisen ja isänsä Aki Heikkisen avustuksella ja suoritus mainittiin päivän parhaaksi.
– Kalan fileoinnin oppii vain harjoittelemalla. Tärkeintä on terävä veitsi ja kunnollinen ote kalasta, Petri Mäkinen kiteytti.
Mäkisen ansiota on monen lapsen kalansyönti.
– Moni on sanonut, ettei tykkää kalasta, mutta maistettuaan ensimmäisen kerran on alkanut sitä syödä, hän kertoi.
Mäkinen on käynyt opettamassa kalan fileointia myös kouluissa.
– Kerrankin eräs äiti pysäytti minut kaupan kalastikillä ja kertoi, että on minun syytäni, että ollaan tässä ostamassa kalaa, hän naureskeli.
Peltsi innosti perhoiluun
Illan yllätysvieraaksi saatiin vielä Erätulilla-ohjelmasta tuttu Mikko ”Peltsi” Peltola, joka on itse harrastanut perhokalastusta viisitoista vuotta. Peltola kannusti osallistujia harrastuksen pariin.
– Saalis ei aina ole kuitenkaan tärkeintä, vaan luonnossa liikkuminen. Ja luontoa ei saa roskata, hän muistutti.
Perhokalastuskärpäsen puremille lapsille on suunnitelmissa järjestää jonkinlainen jatkokurssi.
