Sammuttaa, pelastaa, opastaa, kouluttaa, neuvoo, palvelee..

Tämänkin lehden levikkialueella ovat monet vapaapalokunnat viettäneet perinteisin tavoin kesäjuhliaan muuttuvan maailman mukaan. Marssirivin edessä soittolunta tahdittaa lippujen jäljessä kulkevia palokuntalaisia; miehiä, naisia, poikia, tyttöjä, nuoria ja jo ikääntyneitäkin nostalgisenkin kaluston kera kohti juhlapaikkaa.

Mistä ne nuoret ovat saaneet sen kipinän tälle harrastukselleen, joka myöhemmin on leimahtanut aatteen paloksi? Vuosien saatossa liekki sitten hieman hiipuen lepattaa sammuen ”hapen” puutteeseen.

Monille tämä marssi on jäävä viimeiseksi tarkoituksella tai tietämättään, mutta silti meidän pokien (tyttöjen) marssi jatkuu edelleen!

Aluepelastuslaitos on viimeisin versio pelastustoimen organisoimiseksi valtakunnan tasolla. Kaikki ei aivan ole mennyt putkeen (letkuun), vaan kehitettävääkin jäi. Virve toiminee jo, mutta on perin outoa, että moni pieni palokunta joutui pistämään palohaalarit lopullisesti naulaan.

Virkamiesten ja poliittisten päättäjien on syytä katsoa peiliin kun Luopioisten kokoisen taajaman VPK joutui lopettamaan – semminkin, kun väkiluku kesäaikana kasvaa huomattavasti! Entäpä ne muut pienet kylät, joissa ei ole kouluja eikä kauppaa?

Palokuntien vuosien talkootyöllä hankkimat ja rakentamat talot mätänevät ja kalustot ruostuvat, jollei ole jo myyty pois. Kyllä näille ”tokalähdön” toimijoillekin olisi käyttöä monissa tehtävissä, kun toimeen tartutaan – eli asian eteen tarttis terä jotain!

Pieni pala historiaa. Vuonna 1908 on tilastoitu edellisenä vuonna (1907) toiminnassa olevat rekisteröidyt WPK:t  ilmeisesti ensimmäistä kertaa koko Suomea kattavana lääneittäin kaupungit ja maalaiskunnat eriteltyinä. Ohessa tietoa lähiseudulla silloin toimineista vapaapalokunnista

 

Palokunta

perustettu

jäsenluku

Kangasala kk.

1880

50

Puudikkala, Karviala

1906

60

Kouvola, Kajantila, Miemola

1882

50

Pälkäne, Onkkaala

1883

60

Kuhmalahti, Iso-Pemio

1889

27

Sahalahdesta ei tietoa vaikka palokunnan tiedetään toimineen jo 1800-luvulla.

Vuonna 1938 ilmestyneessä kirjassa on mukana jo muitakin alueen palokuntia valokuvin, muun muassa Pälkäneen Mälkiälän VPK (perustettu 1912) ja Hauhon Kaukkalan VPK (perustettu 1907, jäseniä 36).

 

Lähdeaineistoina palokuntien historiikit, Vapaaehtoinen palokuntaliike kansakuntaa rakentamassa, Suomen Vapaaehtoinen Palokuntaliike 100-vuotias 1838–1938 osa II

 

Hyvää kesän jatkoa, Talolla tavataan!

Matti Laatikainen