Kokemus siivittää kärkipäähän Pohjoismaiden tasolla

Jouni Lehtimäen vahvuuksia kilparadalla ovat vankka kokemus sekä hyvä ajosilmä. PM-pisteissä mies on luokkansa kakkosena tällä hetkellä.

Ratakisan aikana huippunopeus Classic 5 -luokan pyörilläkin 180–200 kilometriä tunnissa. Keskinopeus liki 130 tuntikilometriä. Ei ole hissuttelua tuo vanhoillakaan motskareilla kilpaileminen.

Pälkäneläinen Jouni Lehtimäki (s. 1978) on tänä kesänä kurvaillut vuoden 1972 Honda CB 500:lla polvi maassa niin kerkeästi, että Pohjoismaiden mestaruuskilvassa hän pitää tällä hetkellä hallussaan kakkostilaa. Kokonaiskilpailu on nyt edennyt puoliväliin, ja periksi ei anneta himpun vertaa.

– Tilanne on täysin avoin. Voi tapahtua vielä ihan mitä hyvänsä. Kaksi osakilpailua eli neljä lähtöä on jäljellä. Voittamaan lähdetään, Lehtimäki tiivistää.

Mies oli kesän ensimmäisessä skabassa Jurvassa avauserän toiseksi nopein. Jälkimmäisessä lähdössä matka keskeytyi konerikkoon. Motti saatiin kuntoon Norjan-osakilpailuun mennessä, ja sieltä oli tuloksena kummankin lähdön kakkossija. Aika-ajossa Lehtimäki oli koko porukan nopein.

– Elokuun lopussa Ruotsin Karlskogassa on seuraava PM-osakilpailu. Siitä kahden viikon päästä lähdetään Tanskaan viimeiseen kisaan.

Lehtimäen tähtäin on nimenomaan PM-menestyksessä. Tanskan kisa on myös Euroopan mestaruuksien osakilpa, joten EM-pisteitäkin voi kertyä hyvä pino.

Osa EM-lähdöistä on kuitenkin kesän mittaan esimerkiksi Englannissa, ja budjettisyistä saarivaltakuntaan asti ei lähdetä.

SM-pisteistä puolestaan ajetaan yhdessä ja samassa veteraaniluokassa koneen koosta riippumatta, joten siellä ei 63-hevosvoimaisella päristimellä ihan olla samoissa lähtökohdissa kuin isommalla. Tosin Lehtimäki voitti edellisen SM-osakilvan.

– PM:n ohessa ajan Nordic Openia, jossa on hieman enemmän osakilpailuja. Ainakin Ruotsin yhteen kisaan mennään tällä kaudella vielä niissäkin merkeissä, kisakuski sanoo.

 

Vanhat prätkät kiehtovat

Ratamoottoripyöräilyn Classic-sarjassa luokka 5 sisältää maksimissaan 500-kuutioisella nelitahtimoottorilla varustetut menijät, jotka ovat vuodelta 1972 tai vanhempia. Ajokeissa saa käyttää uusiakin osia, mutta prätkät on pitänyt rakennella täysin vanhaan malliin. Lehtimäen Hondassa täysin alkuperäistä on lähinnä moottorin kuoret.

– Luokka määrittyy koneen valmistenumeron mukaan. Tässä pyörässä on vaihdettu kilparunko eli tämä on Hondan replica-versio. Useimmat osat pyörään olemme tehneet isoveljen kanssa itse tai teettäneet jollakin tutulla, Metsolla koekäyttäjänä työskentelevä Jouni Lehtimäki kertoo.

Moottorista on vaihdettu niin männät kuin kampi- ja nokka-akselitkin. Vaihdelaatikko on täysin vakiomallia. Pyörän paino on noin 155 kiloa. Tämä on heikkous, kun verrataan jopa 115-kiloisiksi kevennettyihin kilpakumppaneihin.

– Tällainen rivinelonen on moottorina jo melko raskas. Yksimukisilla briteillä on hieman eri tilanne, Jounin velimies Hannu Lehtimäki (s. 1976) naurahtaa.

– Tiettyjen ratkaisujen pitää olla piilossa, jotta pyörän ulkomuoto on sääntöjen mukainen. Esimerkiksi keulan säädöt löytyvät kumituttien alta. Keulan liukuputkien halkaisijan on oltava 35 millimetriä, eli sinänsä kovin moderniksi pyörää ei voi näiltä osinkaan rakentaa.

Hannu on Jounin tavoin ollut pikkupojasta lähtien kiinnostunut moottoripyöristä. Etenkin vanhat mallit ovat veljesten mieleen. Lemminkäisellä kiinteistöhuoltoasentajana työskentelevä Hannu on Jounin tavoin ajanut aikoinaan kilpaa muun muassa jäärataa ja motocrossia. Lisäksi hänellä on pitkä kokemus road racing -mekaanikon hommista.

Kisa-Hondakin rakenneltiin pitkälti kimpassa, mutta käsileikkausta odotteleva vanhempi veli on nyt sairauslomalla eikä voi osallistua järeimpiin askareisiin.

– Hoidan sitten esimerkiksi tiettyjä prätkän säätöjä tietokoneella, hän mainitsee.

 

Pyörää vielä kevyemmäksi

Hannu sanoo Jounin vahvuudeksi nimenomaan kisakokemuksen, vaikka se on aiemmin hankittu kaikilla muilla kuin kyykkymallin pyörillä. Kisa-Honda on kulkenut nuoremman Lehtimäen käsissä ketterästi heti tällä ensimmäisellä kilpakaudella.

– Jounilla on ajosilmää, joka on vuosien varrella kehittynyt esimerkiksi jääradalla ja Supermoto-luokassa kilpaillessa. Esimerkiksi radan oppiminen pienen tutustumisen perusteella niin, että osaa hakea sopivat ohituspaikat, on hyvin tärkeää, isoveli tuumii.

Kisakuski itse sanoo innostuvansa vielä keski-iän kynnykselläkin vauhdin hurmasta. Ja kun ajaa PM-kisaa, saa päästellä tosissaan. Esimerkiksi Norjan ja Ruotsin nuoret kuljettajat ovat sen verran kovaa kaliiperia.

– Pyörää täytyy pyrkiä vielä hieman keventämään, ja ehkä tässä voisi kuskiltakin lähteä pari kiloa painoa. Kallistusvaraa pitäisi myös saada järjesteltyä hieman lisää, Jouni Lehtimäki toteaa.

Pälkäneläislähtöinen mutta nykyisin Valkeakoskella asuva Harri Lattunen kilpailee klassikkoprätkäluokassa samalla viivalla Lehtimäen kanssa. Tällä hetkellä Lattunen on PM-pisteissä 14 kuskin joukossa yhdeksäntenä.

Jouni Lehtimäki (vas.) kisaa Hondallaan niin Suomen, Pohjoismaiden kuin Euroopan mestaruuspisteistä sen, mitä aika ja budjetti antavat myöten. Velipoika Hannu auttaa muun muassa säätämällä pyörän tekniikkaa tietokonepohjaisesti ja kulkemalla kilpailuissa henkisenä tukena.