Keski-Ranskassa toimivan noin sadan veljen muodostaman Taizé-yhteisön tapa elää ja käyttää lauluja tuli Pälkäneen seurakuntalaisille tutuksi sekä pappilan pihaseurojen että Pälkäne-päivän messun kautta. Molemmissa laulettiin Taizé-lauluja, joista oli lisäksi seuroissa kertomassa pastori ja suomenkielisen Taizé-laulukokoelman kääntäjä Aija Kaartinen.
Taizé-laulujen tarkoitus on olla meditatiivisia, hiljentymiseen, rauhaan ja keskittymiseen ohjaavia. Ne voidaan toistaa jopa 30 kertaa peräkkäin ja ne lauletaan aina alkukielellä. Laulujen yksinkertaisuus tukee myös yhteisön kansainvälistä luonnetta, sillä vieraskielisten laulujen sanat on helpompi omaksua, kun ne ovat lyhyitä ja toistuvat kerran toisensa jälkeen.
– Ne eivät ole oikeastaan laulua vaan rukousta, Aija Kaartinen täsmensi.
Taizé on avoin yhteisö, johon kuka tahansa voi tulla joksikin aikaa hiljentymään, rukoilemaan ja mietiskelemään. Taizé-veljet harjoittavat myös hyväntekeväisyyttä ja opettavat yksinkertaista ja vaatimatonta elämäntapaa.
Taizé-lauluja käytetään paljon nuorisotilaisuuksissa ja Tuomas-messuissa, mutta ne sopivat myös tavallisen jumalanpalveluksen kulkuun esimerkiksi jaksottamaan esirukousta. Aija Kaartinen määritteli, että äärimmäisessä yksinkertaisuudessaan Taizé-laulut karsivat pois epäolennaisen ja keskittyvät siihen, mikä on kaikille yhteistä.
Taizé-yhteisöllä on laulukokoelmassaan kaikenkielisiä lauluja, joukossa myös alkuperäinen suomenkielinen Sanasi on lamppu, joka siis lauletaan aina suomeksi riippumatta siitä, onko paikalla laulamassa yhtäkään suomea ymmärtävää henkilöä.
Suomalaisissa tilaisuuksissa käytetään yleensä suomennettua laulukokoelmaa, kuten tehtiin viime viikolla pappilan 160-vuotisseuroissa ja Pälkäne-päivän iltamessussa Vanhassakirkossa.
