Zürichin EM-kisojen päätöspäivän tapahtumia seurasi televisiosta 1,6 miljoonaa suomalaista. Luku on sama kuin jääkiekkoilun loppuotteluiden ja alkavan syksyn Tanssii tähtien kanssa -mittelön keskimääräinen katsomokoko.
Keihäänheitto siis kiinnostaa suomalaisia, vaikka neljä miljoonaa ei sitä katsokaan. Heittäjiä ei ole kovin monta, mutta he ovat sitäkin parempia.
Jos lajissa olisi voimassa sen alkuperäinen tarkoitus eli osua kymmenien metrien päässä liikkuvaan saaliseläimeen, Afrikasta tulisivat myös keihäänheiton mestarit. Nyt riittää kun osuu sektoriin ja heittää stadionin vastalaidalle.
Euroopan mestari Antti Ruuskanen vetäisi 88.01 metrin päähän ja tämän jälkeen hän keskittyy sorsien ja hirvien metsästämiseen.
Sveitsissä jaettiin 47 mestaruutta, osa joukkuelajeissa. Niistä pieni mutta urhoollinen Suomi sai yhden. Norja ei saanut yhtään ja Ruotsikin vain yhden. Mitalitilastossa olimme 14. sijalla, Ruotsi yhdestoista.
Huippu-urheilun valmennuksen johtajan, entisen kuopiolaisen mäkimiehen ja -huippuvalmentajan Mika Kojonkosken ja hänen johtoryhmänsä tavoitteena on nostaa Suomi Pohjolan parhaaksi urheilumaaksi neljässä vuodessa. Yleisurheilussa Norja ja Tanska onkin jo ohitettu. Ruotsikaan ei ole kaukana. Suomi-Ruotsi maaottelussa Helsingissä on elokuun lopussa seuraava mittaus.
Suomella oli EM-kisoissa lahjakas, ruotsia puhuva estejuoksija. Muut juoksijat ovat korkeintaan yhden kierroksen kiertäjiä. Maailman mittareilla mitattuna me emme ole lähelläkään kärkeä.
Suomalaisten unohtamaa juoksua tarvitaan myös hyppylajeissa ja keihäänheitossa. Se on avuksi myös formulaykkösissä, jos auto syttyy kesken kaiken palamaan. Räikkönen ja Bottas pitävät omalla alallaan pintansa; sekä radalla että ansiotasossa.
Pohjolan urheiluherruus on hiukan samanlainen kova tavoite kuin oli aikanaan Suur-Suomi. Se vaatisi ainakin kymmenessä lajissa karkuun päässeen Ruotsin ohittamista. Ratsastajat, jalkapalloilijat, käsipalloilijat, golfin pelaajat, uimarit ja muut vesiurheilijat ovat kaukana karkumatkalla. Talvella tosin mäkimiehemme ja muutamat maastohiihtäjämme pitänevät jännitystä yllä. Norjalla on kuitenkin kärkisija vielä pitkään lumisilla rinteillä eikä Tanskakaan ole pelkkä pyöräilymaa.
Seuraavien viikkojen aikana mitataan nousukiidossa olleiden lentopalloilumme ja koripalloilumme iskukyky päästyämme MM-tasolle. Bilbaossa on 7000 suomalaista koripallofania. USA on ensimmäinen vastustaja, mutta sen jälkeenkin on voittaminen työlästä. Euroopassa olemme sijoilla 9–12, mutta maapallo ei ole pannukakku. Sen toiseltakin puolelta löytyy vastustusta ainakin viimeistään silloin kun aletaan pelata loppusarjan sijoituksista.
