Palveluverkkosuunnitelma: Valtuustossa toivottiin, että lupailut valmistelun avoimuudesta pystytään pitämään

Sama kaiku on askelten

Jos Matti Nykänen olisi vakiokasvoja Kangasalan valtuustokokouksissa, olisi hänet hyvinkin saattanut viime maanantaina vallata niin sanottu ”bon voyage” -tunne. Nykänen käytti termiä viitatessaan tilanteeseen, jonka tuntee kokeneensa joskus aiemmin. Tuttuuden tunnetta oli kieltämättä ilmassa valtuuston tarttuessa pöydille jaettuun päivitettyyn palveluverkkoselvitykseen.

Edellisen kerran kehittämis- ja tiivistämissuunnitelma vieraili valtuustossa keväällä 2011.

– Samat ongelmat ovat kaikki tässä esillä, mutta mielestäni lähtökohta on paljon parempi kuin viimeksi, arvioi Mika Ollila (kok).

Hän haki sanoilleen pontta kunnanjohtaja Oskari Auvisen alkusanoista, joissa kunnanjohtaja korosti, ettei suunnitelman tiedoksi merkitsemisessä millään tavalla hyväksytä mitään suuntaan tai toiseen.

– Ei ole perusteltua päättää yhdellä kertaa kaikkia mahdollisia palveluverkkoja. Jokainen asia ansaitsee ja vaatii huolellisen selvittämisen, Auvinen totesi.

Hänen mukaansa asioista päätetään erikseen joko talousarvion laadinnan ja hyväksymisen yhteydessä tai erillisten osasuunnitelmien, kuten vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelman tai kouluverkkoselvityksen, kautta.

Sosialidemokraattien Pekka Lahti uskalsi ääneen kiitellä valmistelun uudenlaista avoimuutta. Monen valtuutetun, kuten Tony Lähteen (vihr), Arja Marttalan (kesk) ja Miia Kinnarin (kok), puheenvuoroista kuulsi kuitenkin pieni epäilys. Perussuomalaisten Jari Leino nosti esiin mahdollisuuden, jonka mukaan asioiden päättäminen lautakuntien tasolla vie valtuustolta vallan sanoa asioihin viimeinen sana.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan Heikki Lyytisen (kok) mukaan voimassa olevan päätöksen mukaisesti valtuusto on se taho, joka lopulta päättää lakkautettavista kohteista. Tällä erää valtuuston tehtäväksi jäi suunnitelman merkitseminen tiedoksi.

 

Ongelmia ja ratkaisuja

Palveluverkkotyöryhmän raportti listaa ongelmaksi palveluverkon hajanaisuuden ja pienten palvelupisteiden suuren määrän sekä toisaalta palvelujen kasvavan kysynnän. Ongelmaa halutaan ratkaista hankkiutumalla eroon pienistä ja kasvattamalla suuria. Päättäjät joutuvatkin jälleen vastatusten useiden jo ennestään tuttujen asioiden, kuten terveysasemien, koulujen ja kirjastojen lakkauttamisten kanssa.

Simo Arra (kesk) nimesikin suunnitelman ”maaseutukylien näivettämissuunnitelmaksi” ja ilmoitti olevansa kovin huolissaan kunnan itäisestä osasta. Väläytetty Kuhmalahden terveysaseman ja vanhainkodin sekä Pohjan koulun lakkauttaminen johtaisi hänen näkemyksensä mukaan väistämättä myös yksityisten palvelujen karkaamiseen.

– Ei kai se ole tarkoitus? Eihän tässä voida vain pelkän talouden ehdoilla mennä.

Arran tavoin vihreiden Lähde ja kokoomuksen Jorma Urkko ihmettelivät suunnitelman ajoitusta, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevasta järjestämistavasta ei ole vielä tarkkaa tietoa ja Kangasala on lähtemässä kuntarakenneselvitykseen Kuhmoisten ja Pälkäneen kanssa. Pohjan koulun tai terveysaseman sijainti näyttäisi sekä Arran että Lähteen mielestä kuntakartassa varsin erilaiselta, jos naapureiden kanssa lyötäisiin hynttyyt yhteen.

Pohjan koulun lakkauttamisessa ja uuden koulun rakentamisessa Kuhmalahden kirkonkylälle osaa valtuutetuista hiersi myös kuntaliitossopimus, jossa osoitettiin yhdistymisrahoista vajaa miljoona euroa Pohjan koulun remonttiin.

– Varmasti se tuntuu ja kirpaisee, että laajasta ja kattavasta palveluvalikoimasta täytyy jotakin lähteä karsimaan Sahalahdella ja Kuhmalahdella. Tämä tarkoittaa kuitenkin supistuksia ja keskittämisiä muuallekin kuin Kuhmalahdelle, hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola myönsi.

Hallintojohtajan mukaan tilanteet muuttuvat, ja esimerkiksi sen vuoksi suunnitelma linjaa Kyötikkälään rakennettavaksi yhtenäiskoulun sijaan vain alakoulun.

 

Jorma Urkko (kok) oli yksi monista palveluverkkosuunnitelmasta huolestuneista kangasalalaisvaltuutetuista.

”Euro konsulttina”

Kokoomuksen Urkko oli tuskastua käydessään läpi suunnitelman antia. Hän muistutti, että Huutijärven koulun laajennussuunnittelu aloitettiin sillä perusteella, ettei sitä myöhemmin käytetä pohjana kyläkoulujen lakkauttamiselle.

– Nyt näin on. Jos Kuhmalahden terveyskeskus laitetaan kiinni ja työterveyshuolto pitäisi siirtää toisaalle, eikö sitä voitaisi siirtää Kuhmalahdelle? Sitten nähdään, ovatko ihmiset sen jälkeen terveempiä ja miltä se matkustaminen toiseen suuntaan välillä tuntuu, hän murahti.

Urkko ihmetteli myös, miten useana vuonna vastaan tullut ja torpattu visio Sahalahden kirjaston siirtämisestä virastotalolle on jälleen kivunnut mukaan suunnitelmaan. Siirto olisi Urkon mielestä paitsi kallis myös kokonaisuudessaan tarpeeton, eivätkä asialle annetut perusteet – ”kunnanvirastolle on vaikea osoittaa muuta käyttöä” – ainakaan kyseenalaistaneet Urkon näkemystä.

Keskittämisen laki tullee näkymään myös liikuntapaikkojen keskittämisessä niin, että Kangasalle viritellään kaksi tai kolme selkeästi muita suurempaa monipuolista liikuntapaikkaa. Tämän pitäisi kuitenkin tulla ratkaistavaksi omana asiakokonaisuutenaan viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen toteutusohjelman yhteydessä.

Valtuusto

Päättäjä: Kangasalan kunnanvaltuusto

Aika: 18. elokuuta 2014 kello 18

Esityslista: 8 pykälää

Tärkeimmät asiat: Palveluverkon kehittämissuunnitelma 2014–2030

Kokouksen kesto: Kaksi tuntia 20 minuuttia

Poissa: Hanna Heinonen, Mauri Jussila, Marko Törhönen

Palveluverkon kehittämissuunnitelmassa linjattua

”Strateginen suunnitelma vuosille 2014–2030”.

”Tärkeitä suunnittelun lähtökohtia ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja riittävät ja laadukkaat palvelut”.

”Kuhmalahden kk:lle uusi (3 miljoonaa euroa) alakoulu 2016–18, jolloin Lahdenkulman ja Pohjan koulut mahdollista lakkauttaa 2018”.

”Huutijärven koulun laajennus 2015–16, jolloin Kautialan ja Raikun koulut mahdollista lakkauttaa 2017”.

”Kyötikkälään alakoulu 2016–18.”

”Lamminrahkan yhtenäiskoulun 1. vaihe 2017–19, Pitkäjärven koulua laajennetaan 2020-luvulla.”

”Kuhmalahden - Sahalahden palvelutalo (ei kunnan investointi) korvaa Pentorinteen laitospaikat 2022.”

”Kuhmalahden terveysaseman toiminta siirtyy Sahalahden terveysasemalle 2015”.

”Vatialan, Ruutanan ja Sahalahden terveysasemien lääkäripalvelut lakkautetaan.”

”Suoraman kirjasto lakkautetaan 2015”.

”Maaseudulla ei voi olettaakaan, että kaikki palvelut ovat lähellä”.

Kommentit (3)

  1. Hyvä

    Erittäin hyvä puheenvuoro Jorma Urkolta koskien Kuhmalahden terveysaseman lakkauttamista. Työterveyshuollon siirtäminen Kuhmalahdelle ei varmasti ole ongelma kunnalle tässä taloustilanteessa. Palvelujen käyttö perustuu tarpeeseen, ei matkan pituuteen, joka on -yllätys yllätys- saman pituinen keskusterveysasemalta Pohjan kylään kuin Pohjan kylästä keskusterveysasemalle.

  2. Ei Vatialan terveysaseman lakkauttamiselle

    EI Vatialan terveysaseman lakkauttamiselle, kuten muullekin terveydenhuollon rapauttamiselle.

    Jos todella halutaan säästää, säästäminen pitää tapahtua sellaisissa toiminnoissa, josta ei koidu kustannuksia myöhemmin. Vatiala esimerkiksi: väkiluku kasvaa, mutta toimintoja heikennetään. Jo nyt on ollut vaikeata saada lääkäriaikaa tai sen on saanut vasta pitkän ajan päähän. Keskusterveysaseman laboratorioon ei ole annettu lisäaikoja, vaikka Vatialan ja Ruutanan laboratoriot lakkautettiin kesäkuun lopussa. Mutta mistäpä aikoja kun niitä entuudestaankaan ei ollut.

    Ei ihmiset tule terveemmäksi sillä että lääkäripalveluja lakkautetaan. Päinvastoin, kun ennalta ehkäisevä terveystyö lakkautetaan, isot kustannukset lisääntyvät. Lakkauttamiset ovat kuin Hölmöläisten peiton jatkamista.

    Ja huomio! Kenellä on varaa käydä yksityisellä lääkäriasemalla? – Niin, varaa on ainakin näillä päättäjillä, joilla muutoinkaan ei ole käsitystä julkisen terveyden huollon todellisista ongelmista. Ketkä ajavat meidän ”tavallisten pulliaisten” asemaa. Ei ainakaan nämä henkilöt, jotka lakkauttamisista päättävät.

    p.s – Kenelle on hyötyä Kangasalan ns. kulttuuritalosta? No valtaosalle Kangasalalaisista ei. Kenelle olisi hyötyä terveyskeskusten tukemisesta? – No, valtaosalle Kangasalalaisista ja kunnalle itselleen pidemmällä aikavälillä. Että sellaista politiikkaa…

    • Ei Vatialan terveysaseman lakkauttamiselle

      P.s- Kulttuuritalon rakentamista puolustettiin sanomalla että ajat silloin olivat toisin.. Olisiko nyt aika viimeistään ajatella, että se päätös mikä tehdään tänään kuntalaisten hyväksi tukemalla terveyskeskustoimitaa, on hyvä päätös tulevaisuudelle vaikka suhdanteet olisivat tällä hetkellä ne mitkä ovat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?